mennessä Arni Hukari | maalis 31, 2025 | Lähetystyö
Lähetysuutisia:
Tiesitkö, että yli 360 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi? Monissa maissa heitä uhkaavat syrjintä, väkivalta ja jopa vankeustuomiot vain siksi, että he harjoittavat uskoaan.
Syyrian pitkäaikainen presidentti Bashar al-Assad pakeni maasta joulukuussa 2024, mikä päätti lähes 50 vuotta kestäneen Assadin perheen hallinnon. Tämä äkillinen vallanvaihto jätti Syyrian epävarmuuden tilaan, jossa erilaiset oppositioryhmät ovat jakaneet hallinta-alueita keskenään.
Humanitaarinen tilanne Syyriassa on heikentynyt entisestään. Yli 16 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua, ja noin miljoona on joutunut uudelleen siirtymään maan sisällä. Pakolaisleirit ovat ylikuormittuneita, ja peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat vakavasti häiriintyneet.
Syyrian kristityt elävät juuri nyt jatkuvan uhan alla, sillä sekä ääri-islamistit että muut ryhmittymät kohdistavat heihin hyökkäyksiä. Monet kirkot on tuhottu, ja kristittyjä on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Syyrian kristittyjen väestö onkin jatkanut vähenemistään jo yli vuosikymmenen ajan. Maan taloudellinen romahdus, sotavuosien kohdennetut hyökkäykset ja nykyinen pelko valtion suojan puutteesta terroristijärjestöjä vastaan saavat monet kristityt epäröimään jäämistä. Jotkut rohkeat kristityt voivat päättää jäädä, kun taas toiset eivät ehkä edes voi lähteä. Muslimitaustaisille kristityille kääntyneille haasteet tulevat todennäköisesti jatkumaan.
On epätodennäköistä, että Syyrian kristityillä olisi suoraa vaikutusvaltaa uuden hallituksen muodostamiseen. Kuitenkin heidän pitkään jatkuneita rauhanomaisia, yhteiskunnallisia ja hyväntekeväisyystyön kautta tapahtuvia vaikutusmahdollisuuksiaan ei tule aliarvioida. Vaikka he ovat pieni ja kutistuva vähemmistö, heidän panoksensa on yhä merkittävä Syyrian tulevaisuuden muovaamisessa.
Me voimme olla heidän tukenaan – rukouksin, tietoisuutta lisäämällä ja auttamalla järjestöjä, jotka tukevat vainottuja kristittyjä.
📌 Jos haluat tietää lisää tai auttaa, tutustu esimerkiksi Open Doorsin tai Marttyyrien Äänen työhön.
#VainotutKristityt #UskonVapaus #SeistäänYhdessä”
Lähteet: UNHCR, Word Vision, Open Doors, https://www.persecution.org/2025/01/07/a-summary-of-whats-unfolding-in-syria/
mennessä Arni Hukari | maalis 10, 2025 | Lähetystyö, Uutiset, Yleinen
Paasto saattaa nykypäivänä herättää monenlaisia mielikuvia. Toisille se on terveysteko, osa kehonpuhdistusta tai elämäntaparemonttia. Toisille se taas kuulostaa vieraalta ja ehkä tarpeettomalta – miksi tietoisesti kieltäytyä ruoasta tai mukavuuksista maailmassa, jossa kaikkea on tarjolla enemmän kuin koskaan? Kristillisessä perinteessä paasto ei ole vain ruumiillinen harjoitus, vaan ennen kaikkea hengellinen matka. Se on tie vapauteen ja elämän syvempään ymmärtämiseen, ei ainoastaan uhrautumista tai luopumista.
Paaston ytimessä on yksinkertainen, mutta voimakas totuus: luopumalla jostakin, voimme löytää enemmän kuin olisimme koskaan uskoneet.
Paaston raamatullinen perusta
Paasto on läpi Raamatun keskeinen osa Jumalan kansan elämää. Vanhan testamentin aikana paasto oli tapa osoittaa katumusta, etsiä Jumalan tahtoa ja pyytää apua hädän hetkellä. Esimerkiksi profeetta Joelin kirjassa kansaa kutsutaan paastoon ja parannukseen:
“Palatkaa minun luokseni kaikesta sydämestänne paastoten, itkien ja valittaen.” (Joel 2:12)
Uudessa testamentissa paasto saa syvemmän merkityksen. Jeesus itse paastosi neljäkymmentä päivää erämaassa ennen julkisen toiminnan aloittamista (Matt. 4:1-2). Hän ei tehnyt sitä näyttääkseen vahvuuttaan, vaan valmistautuakseen kohtaamaan sen tehtävän, jonka Isä oli hänelle antanut.
Jeesus myös opettaa, ettei paasto ole ulkoista näytelmää tai muilta ihailun keräämistä varten, vaan sydämen asenne:
“Kun paastoatte, älkää näyttäkö synkiltä niin kuin tekopyhät… vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi.”(Matt. 6:16-17)
Paasto on siis henkilökohtainen, Jumalan ja ihmisen välinen suhde, joka kutsuu sydämen hiljentymiseen ja oman elämän suuntaamiseen kohti Häntä.
Miksi paastota? Luopuminen on löytämistä
Kristillinen paasto ei ole itsekurin harjoittamista omaksi ansioksi. Se ei ole myöskään yritys “ansaita” Jumalan suosiota. Paasto on tapa avata sydän Jumalan läsnäololle ja opetella luopumaan siitä, mikä sitoo ja rajoittaa. Se on muistutus siitä, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta (Matt. 4:4).
Nykyihmiselle paasto voi merkitä konkreettista kieltäytymistä ruoasta, mutta yhtä lailla se voi tarkoittaa vapautumista muista riippuvuuksista ja sidoksista: somesta, viihteestä, kuluttamisesta, kiireestä. Kun pysähdymme ja riisuudumme turhasta, jää tilaa kuunnella itseämme ja Jumalaa.
Paaston hyödyt nykyihmiselle – kokonaisvaltaista hyvinvointia
Paasto ei ole vain hengellinen harjoitus, vaan myös tapa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se tarjoaa keholle levon ja mielelle selkeyden. Kun luovumme ylenmääräisestä syömisestä, jatkuvasta ärsyketulvasta tai tavaroiden hamuamisesta, opimme tyytymään vähempään ja huomaamme usein, että vähemmän onkin enemmän.
• Hengellinen selkeys: Paasto hiljentää mielen ja auttaa keskittymään siihen, mikä on olennaista.
• Itsekuri ja vapaus: Paasto opettaa hallitsemaan omia haluja ja tekemään tietoisia valintoja, mikä lisää sisäistä vapautta.
• Yhteys kärsiviin: Luopumalla omasta mukavuudesta muistamme niitä, joilla ei ole valinnanvaraa. Paasto voi synnyttää myötätuntoa ja halua auttaa toisia.
• Kiitollisuus: Kun hetkeksi luovumme siitä, mikä on meille itsestään selvää, opimme arvostamaan lahjoja, joita arjessa helposti pidämme itsestäänselvyyksinä.
Miten aloittaa paasto nykypäivänä?
Paasto voi olla monenlaista, eikä se tarkoita samaa kaikille. Tärkeintä on sydämen suunta ja avoimuus Jumalalle. Tässä muutamia ajatuksia, miten paastoa voi harjoittaa paastonajan viikkoina:
• Ravinnosta luopuminen: Karsi ruokavaliosta herkkuja tai vähennä aterioiden määrää. Joillekin sopii täysi paasto yhdestä ateriasta päivässä.
• Median paasto: Rajoita someaikaa tai luovu kokonaan turhasta ruutujen tuijottelusta. Käytä vapautunut aika rukoukseen tai Raamatun lukemiseen.
• Yksinkertaistaminen: Vähennä ostamista ja kuluttamista. Pidä ostoslakko ja keskity kiitollisuuteen siitä, mitä sinulla jo on.
• Palvelun paasto: Käytä aikaa ja energiaa muiden auttamiseen, vaikka se vaatisi oman mukavuusalueen jättämistä.
Lopuksi: Paasto on lahja, ei suoritus
Kristillisessä paastossa on kyse vapaudesta, ei pakosta. Se on Jumalan tarjoama mahdollisuus pysähtyä, hiljentyä ja avautua Hänen armollensa. Kun paastomme, muistamme, että emme ole omien ponnistelujemme varassa. Jumala ravitsee meitä Sanallaan, armollaan ja läsnäolollaan.
Paasto voi rikastuttaa elämää enemmän kuin osaamme odottaa. Se avaa oven syvempään yhteyteen Jumalan, lähimmäisten ja itsemme kanssa.
Miten sinä voisit tänä paaston aikana pysähtyä ja luopua jostain, jotta voisit löytää jotain enemmän?
mennessä Arni Hukari | maalis 4, 2025 | Lähetystyö, Uutiset, Yleinen
Johdatus kristilliseen kurinalaisuuteen – Tie vapauteen vai kahleisiin?
Kurinalaisuus ei ole sana, joka herättää ensisijaisesti innostusta nykypäivän ihmisessä. Se tuo helposti mieleen rajoitukset, säännöt ja ehkä jopa kylmän ankaruuden. Monille kristillinen kurinalaisuus kuulostaa vanhanaikaiselta käsitteeltä – jotain, mikä kuului menneisiin vuosisatoihin, luostareihin ja erakkojen kammioihin. Kuitenkin, kun tarkastelemme Raamattua ja kristillistä perinnettä tarkemmin, huomaamme, että kurinalaisuus ei ole kahle, vaan avain vapauteen. Se ei ole itsensä kiduttamista, vaan polku todelliseen elämän täyteyteen.
Raamatullinen perusta kurinalaisuudelle
Kristillisellä kurinalaisuudella on vahvat juuret Raamatussa. Paavali kirjoittaa:
“Jokainen kilpailuun osallistuva noudattaa kaikessa itsehillintää… Minä juoksen enkä harhaile päämäärättä, minä nyrkkeilen enkä iske ilmaan. Kuritan ja alistan ruumiini, etten minä, joka olen muille julistanut, itse joutuisi hylätyksi.”(1. Kor. 9:25-27)
Tässä Paavali vertaa kristillistä elämää urheilijan harjoitteluun. Kestävyys, keskittyminen ja itsehillintä ovat välttämättömiä, jotta voisi saavuttaa päämääränsä. Tämä ajatus toistuu myös Jeesuksen opetuksissa. Hän kehottaa seuraajiaan ottamaan ristinsä ja seuraamaan häntä (Matt. 16:24). Tämä ei tarkoita raskasta taakkaa, vaan tietoista valintaa elää tavalla, joka ohjaa kohti Jumalaa.
Kurinalaisuus on osa opetuslapseutta. Se ei ole itse tarkoitus, vaan keino kasvaa lähemmäksi Kristusta. Kun ihminen sitoutuu rukoukseen, paastoon, Raamatun lukemiseen ja hengelliseen mietiskelyyn, hän ei sulkeudu vapaudelta – päinvastoin, hän oppii elämään aidosti vapaana.
Kurinalaisuus ja vapaus – ristiriita vai todellinen tie iloon?
Maailma opettaa meille, että todellinen vapaus tarkoittaa sitä, että voimme tehdä mitä haluamme, milloin haluamme. Tämä ajatusmalli on kuitenkin harhaanjohtava. Jos ihminen antaa itsensä täysin halujensa vietäväksi, hänestä ei tule vapaa, vaan riippuvainen: ruoasta, somesta, viihteestä, mielihyvästä. Hän saattaa menettää kykynsä keskittyä olennaiseen ja elää tietoisesti.
Kristillisessä perinteessä vapaus ei tarkoita kontrolloimatonta elämää, vaan kykyä valita hyvää. Jeesus sanoo:
“Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh. 8:31-32)
Kristillinen kurinalaisuus ei siis sido, vaan vapauttaa. Se auttaa ihmistä murtautumaan pois niistä tottumuksista ja asenteista, jotka sitovat häntä. Kun ihminen oppii hillitsemään itseään ja valitsemaan tietoisesti hyvän, hän alkaa elää syvemmin ja täydemmin.
Kurinalaisuus nykypäivän kristitylle
Mitä tämä tarkoittaa nykyihmiselle? Kristillinen kurinalaisuus ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lähteä erämaahan asumaan tai viettää tuntikausia askeettisessa hiljaisuudessa. Se tarkoittaa käytännön valintoja:
• Aikamme hallinta: Pystynkö rajoittamaan ruutuaikaa, jotta voin keskittyä perheeseeni, rukoukseen ja hengelliseen kasvuun?
• Mielihalujen hallinta: Onko minulla itsekuria vastustaa impulsiivisia päätöksiä ja valita kestävää hyvää välittömän nautinnon sijaan?
• Hengellinen harjoitus: Olenko valmis säännöllisesti hiljentymään, lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, vaikka mieleni tekisi jotain muuta?
Kristillinen kurinalaisuus ei ole sääntöjen orjallista noudattamista, vaan tietoinen päätös valita elämän täyteys. Se ei ole luopumista vapaudesta, vaan tie siihen.
Paasto, rukous ja hengellinen elämä eivät ole itsessään päämääriä, vaan välineitä, joiden avulla voimme kasvaa Jumalan rakkaudessa ja oppia elämään aidosti hyvinvoivaa elämää. Paaston aikana meillä on erityinen mahdollisuus harjoitella tätä – valita tietoisesti vähemmän, jotta voimme saada enemmän.
Mihin asioihin elämässäsi kaipaat enemmän kurinalaisuutta? Millä tavoin voisit paaston aikana harjoittaa kristillistä itsehillintää, jotta se vapauttaisi sinut kohti täyttä elämää?
mennessä Arni Hukari | helmi 12, 2025 | Uutiset, Yleinen
Kruunut kirkkaaks! – Ladies’ Sparkling Night säihkyi voimaannuttavaa yhteyttä
”Joskus tapaamme mystisesti ihmisen, joka tunnustaa sen, keitä me olemme ja mihin kykenemme. Sen ansiosta loistamme kirkkaimmin.”
– Rusty Berkus
Helmikuun leuto ilta, Turun Park-hotellin nostalginen aula, kuohuviinilasien kilahdus ja naisten äänistä kohoava odotus – jotain erityistä oli tapahtumassa. Ladies’ Sparkling Night toi yhteen upeita naisyrittäjiä juhlimaan, inspiroitumaan ja tukemaan toisiaan.
Tapahtuman avasi Unelmaseppä Laura Siltala, juuri valittu Keski-Suomen vuoden 2024 yksinyrittäjä, nostamalla maljan jokaiselle paikalle saapuneelle. Kun sali täyttyi Turun, Raision ja Naantalin yrittäjäjärjestöjen edustajista, kaikui yhdessä laulettu Maailma on kaunis -laulu muistutuksena siitä, miten ainutlaatuisia ja vahvoja me olemme, yksin ja yhdessä.
Voimaa, iloa ja vertaistukea
Ladies’ Sparkling Nightin ydin on yksinkertainen, mutta vahva: naiset tukevat naisia. Tapahtuman aikana:
✨ Harjoiteltiin vahvuuksien tunnistamista – niin omien kuin toisten.
✨ Opeteltiin olemaan ylpeitä saavutuksista ja rohkaisemaan muita.
✨ Jaettiin tarinoita, oivalluksia ja inspiraatiota – yhdessä nauraen ja välillä myös kyyneleitä pidätellen.
✨ Nautittiin vertaistuesta, verkostoitumisesta ja irtiotosta arjesta.
Ilta oli täynnä sykähdyttäviä hetkiä. Kun naisyrittäjät keskustelivat pienryhmissä, valmistauduin seuraavaan osuuteen Unelmasepän kanssa. Lopulta ehdin kuuntelemaan sivusta erään ryhmän jakamista silmät kostuen. Niin syvällisesti, rohkaisevasti ja avoimesti he jakoivat tarinoitaan. Moni yrittäjä kulkee polkuaan yksin, mutta tällaiset hetket muistuttavat, ettei kenenkään tarvitse selvitä yksin.
Kruunut kirkkaaks!
Unelmaseppä muistutti, että me kaikki kannamme päässämme omanlaistamme kruunua, johon on kertynyt elämän varrelta helmiä ja jalokiviä, mutta myös kolhuja. Ja juuri ne tekevät kruunustamme ainutlaatuisen.
Kun ilta päättyi, pyysin kaikkia sulkemaan silmänsä ja laskemaan käden sydämelleen:
”Sinut on ihmeellisesti luotu, kauniisti punottu. Sinä olet ihme. Arjen keskellä unohdamme helposti, että arvomme ei riipu siitä, mitä teemme, vaan kuka olemme. Olemme ainutlaatuisia ja arvokkaita. Saamme tehdä työtä levosta käsin, toisiamme rohkaisten.”
Ulko-ovelta kuului vielä yksi tärkeä muistutus kaikille:
”Kruunut kirkkaaks!” ✨
Laura Kalaja, Tapahtumatuottaja. Suomen Liikemiesten Lähetysliitto
mennessä Arni Hukari | tammi 26, 2024 | Yrittäjyys
Tervetuloa inspiroivaan matkaan, arvoisat yrittäjäkollegat, kohti Kristillisen kurinalaisuuden ydintaitoja liiketoiminnassa. Olen innostunut jakamaan kanssanne ajatuksia siitä, miksi Kristinuskon säännöllinen ja uskottava harjoittaminen voi olla ratkaiseva voimavara menestyksekkäälle yrittäjälle.
Kristillisen Kurinalaisuuden Voima Yrittäjän Taipaleella
Liiketoiminta on kuin kohtalon matka tuntemattomaan – täynnä mahdollisuuksia, haasteita ja odottamattomia käännekohtia. Yrittäjän taival vaatii rohkeutta, visiota ja ennen kaikkea kykyä tehdä jatkuvia päätöksiä. Tässä kiireisen liike-elämän pyörteissä on helppo unohtaa oman henkisen hyvinvoinnin merkitys, mutta tässä astuu esiin kristillisen kurinalaisuuden ainutlaatuinen voima.
Kristinuskon harjoittaminen ei ole ainoastaan sunnuntaikirkon velvollisuus. Se on kokonaisvaltainen elämäntapa, joka voi vahvistaa ja ohjata meitä myös liiketoiminnan monimutkaisilla poluilla. Richard Fosterin ”Celebration of Discipline” herättelee meitä ymmärtämään, että kurinalaisuus ei ole rajoittamista, vaan vapauttamista – vapauttamista potentiaalistamme, joka voi kukkia vasta, kun löydämme tasapainon hengellisen ja liiketoiminnallisen maailman välillä.
Miksi Kristillisen Kurinalaisuuden Harjoittaminen on Yrittäjälle Tärkeää?
1. Selkeys ja Fokus
Kristillisen kurinalaisuuden harjoitukset, kuten rukous ja meditaatio, toimivat ikään kuin mielen treeninä. Yrittäjä kohtaa päivittäin lukuisia päätöksiä, ja niiden keskellä selkeys ja fokus ovat kullanarvoisia. Kristillisillä harjoituksilla voimme harjoittaa mieltämme pysymään rauhallisena ja suuntaamaan energiamme olennaiseen.
2. Etiikka ja Johtajuus
Kristillisen uskon periaatteet, kuten rehellisyys, rakkaus ja nöyryys, voivat muokata yrittäjän etiikkaa ja johtajuustyyliä. Aidosti uskottava johtaja ei ole vain liiketoiminnan asiantuntija vaan myös ihminen, joka kantaa vastuuta yhteisöstään. Kristillinen kurinalaisuus muistuttaa meitä näiden periaatteiden tärkeydestä ja auttaa rakentamaan luottamusta.
3. Stressinhallinta ja Henkinen Hyvinvointi
Liiketoiminnan pyörteissä stressi voi olla jokapäiväinen kumppani. Kristillinen kurinalaisuus tarjoaa konkreettisia työkaluja stressinhallintaan, kuten rukouksen ja meditaation. Nämä eivät ole vain henkisiä pakkokeinoja, vaan ne voivat vaikuttaa myönteisesti myös fyysiseen terveyteemme ja siten parantaa kokonaishyvinvointiamme.
4. Visio ja Luovuus
Kristillisen kurinalaisuuden harjoittaminen voi toimia polttoaineena vision luomisessa ja luovuuden herättämisessä. Hiljentymällä voimme kuulla sisäisen äänemme selkeämmin ja saada näkyjä siitä, mihin suuntaan liiketoimintaamme haluamme viedä.
Yhteenveto
Kristillisen kurinalaisuuden harjoittaminen ei ole yksinkertaisesti uskonnollinen velvollisuus vaan tehokas työkalu yrittäjän henkiseen, eettiseen ja liiketoiminnalliseen kehitykseen. Se voi muovata meitä kokonaisvaltaisesti ja auttaa meitä voittamaan liiketoiminnan haasteet vakaalta pohjalta. Jatkakaamme yhdessä tätä matkaa kohti syvempää ymmärrystä ja voimaa Kristillisen kurinalaisuuden maailmassa. Seuraavassa osassa tarkastelemme, miten päätöksenteko voi olla kuin profeetta – voimakas ja harkittu.
