PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANA VKO 39

Tämän viikon Päivän Sanat on tuottanut Open Doorsin ulkosuhteiden johtaja Miika Auvinen.

MAANANTAI: “Heittäkää kaikki murheet Jumalan kannettavaksi, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Pietarinkirje 5:7)

Koronakriisin keskellä joudumme kohtaamaan monenlaista epävarmuutta. Yritysten ja yrittäjien toimintakykyä koetellaan. Moni joutuu tekemään raskaita päätöksiä. Apostoli Pietari, kuten tänä päivänäkin uskonsa takia vainon kohteeksi joutuvat kristityt, opettavat meitä elämään pelon ja epävarmuuden keskellä. Mitä voisimme oppia heiltä?

TIISTAI: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.” (1. Pietarinkirje 3:15)

Kriisin keskellä moni pysähtyy elämän peruskysymysten äärelle. Kerro rohkeasti mihin Jumalan antama toivo perustuu. Onko joku lähelläsi, joka kaipaisi juuri nyt toivoa ja rohkaisua?

KESKIVIIKKO: ”Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne.” (1. Pietarinkirje 4:7-8)

Mitä vaikeammassa tilanteessa elämme, sitä tärkeämpää on pitää yhtä ja rukoilla toinen toistemme puolesta. Ketä sinä voisit jelpata tänään? Kenen puolesta sinä voisit rukoilla?

TORSTAI: ”Sen, joka kärsii kristittynä, ei pidä hävetä, vaan hän kirkastakoon kristityn nimellä Jumalaa.” (1. Pietarinkirje 4:16)

Jos joudut kokemaan syrjintää tai vainoa uskosi tähden, muista, että se on joskus kristityn osa tässä maailmassa. Häpeän ja pelon sijaan, saamme tässäkin turvata Kristukseen, jonka täydellinen rakkaus karkottaa pelon.

PERJANTAI: ”Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen.” (1. Pietarinkirje 2:1-2)

Ihmisen lopullinen päämäärä on pelastus – syntien anteeksiantamuksen kautta saavutettu iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä. Onko sinulla jotain Pietarin yllämainituista esteistä, jotka estävät kasvua kohti tätä päämäärää?

Lisätietoa Open Doorsin työstä: https://opendoors.fi/

Open Doorsin työtä voit tukea myös perjantaina osallistumalla Sinitaivassalilla järjestettävään hyväntekeväisyyskonserttiin. Lue lisää tästä linkistä.

PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANA VKO 38

Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan Hengen. (2. Tim. 1:7)

MAANATAI: Pelon aiheet tuntuvat lisääntyvän sitä mukaa kuin niitä tarkkailemme. Metsässä hyökkäävät hirvikärpäset, rannassa punkit. Mitä jos sairastun, tai läheiseni sairastuu. Sitten on tämä koronavirus ja USA:n ja Kiinan huonot suhteet, ja Venäjä. Kuolemakin pelottaa. Tahtooko Jumala lietsoa pelkoa? Ei. Raamattu vakuuttaa, että hän on antanut häneen luottavalle turvan pelkojen keskelle, Pyhän Hengen. Jeesus kutsui häntä myös Puolustajaksi. Yhtä hyvä suomennos olisi Lohduttaja.

TIISTAI: Eikö Pyhä Henki toimi sellaisten vahvojen erityisuskovien elämässä, ei kai hänellä ole minun kanssani mitään tekemistä? Minun uskoni on niin olematon, saatat sanoa. Väärin! Jokainen, joka turvautuu Jeesukseen ja hänen armoonsa, on saanut sydämeensä uskon vahvistajan ja lohduttajan, Jumalan Hengen. Lue Sanan lupauksia, niin vahvistut uskomaan sen. Se on luottamuksen, ei tunteiden asia.

KESKIVIIKKO: Tässä jakeessa Pyhän Hengen toiminnasta kerrotaan kolme rohkaisevaa puolta. Ensiksikin hän on voiman Henki. Millainen ihminen tarvitsee voimaa? Heikko. Siis, kun koet oman voimattomuutesi, olet juuri sopiva Hengen asuinsijaksi. Luulemme, että meidän täytyy ensin muuttua ja tulla voimakkaiksi, jotta saisimme Hengen. Asia on päinvastoin. Jumala joutuu usein tyhjentämään meitä omista psyykkisistä ja hengellisistä ponnisteluistamme, jotta lahjana saatava voima kelpaa. Jeesus ei luvannut, että kun Pyhä Henki tulee teihin, te tulette voimakkaiksi. Vaan: te saatte voiman.

TORSTAI: Varmaan voimaakin valtavampi asia on rakkaus. Pyhä Henki on rakkauden Henki. Kun tutkimme omaa sisintämme, emme löydä sieltä pyyteetöntä rakkautta, vaan jotain aivan muuta. Jopa hyvinkin mustaa ja likaista. Juuri siksi saamme kääntyä ainoan puhtaan rakkauden, Jeesuksen, hänen sovitustyönsä ja armonsa puoleen. Pyhän Hengen tärkein tehtävä on avata ja kirkastaa yhä uudelleen meille tätä rakkautta: syntisenä olet hyväksytty, kun turvaudut syntisten Vapahtajaan.

PERJANTAI: Joku ehkä pelkää, että jos otan Pyhän Hengen todesta, muutun omituiseksi. Jumala tekee minusta ihmehihhulin, enkä säily omana persoonanani. Tällaisiakin esimerkkejä valitettavasti näkee siellä täällä. Sana, joka on suomennettu terveeksi harkinnaksi, puhuu kuitenkin aivan muuta. Pyhä Henki vahvistaa jokaisen ainutlaatuista persoonaa ja tekee meistä enemmänkin maanläheisiä ihmisiä, jotka saamme – tai joiden täytyy – käyttää myös tervettä järkeämme.

PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANA VKO 37

Tämän viikon Päivän Sanoissa tutkiskellaan muutamien oikeudellisten käsitteiden näkymistä Raamatussa.

Maanantai: Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle, kumpaakin Herra kammoksuu. Sananlaskut 17:15

Syyttömyysolettama tarkoittaa, että jokaista, jopa todennäköisin syin epäityäkin, on pidettävä syyttömänä, kunnes hänet todistetaan ja tuomitaan syylliseksi. Epäillyn ei tarvitse todistaa syyttömyyttään välttyäkseen rangaistukselta, koska syyttömyysolettama asettaa näyttötaakan rikosasioissa aina syyttäjälle. Jos syyte hylätään, tuomioistuin ei tuomitse epäiltyä syyttömäksi, koska epäilty on ollut sitä koko ajan.

Syyttömyysolettama on ihmisoikeuksiin kuuluva periaate, joka löytyy mm. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Ja Raamatusta.

Tiistai: Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa. Matteus 18:30

Velka on velallisen velvoite, jonka sisältönä on jokin varallisuusarvon käsittävä suoritus velkojalle eli velkasuhteen toiselle osapuolelle. Suorituksen täyttämättä jättäminen aiheuttaa oikeudellisen vastuun.

Velka voi syntyä vapaaehtoisen oikeustoimen perusteella tai se voi perustua lakiin. Vapaaehtoisia oikeustoimia ovat mm. velaksianto (laina), osamaksukauppa ja lupaus lahjasta. Lakiperusteinen maksuvelvollisuus voi syntyä monella tavalla. Esimerkkeinä vahingonkorvausvastuu, perusteettoman edun palautus ja aviopuolison velvollisuus maksaa tasinkoa.

Raamattukin lähtee siitä, että velka on maksettava, ja sopimukset pidettävä. Pacta sunt servanda.

Keskiviikko: Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemäntenä pysy työstäsi erossa, niin että härkäsi ja aasisi voivat levätä ja vierasheimoiset työntekijäsi ja vähäisimmätkin orjasi saavat virkistäytyä. 2. Mooseksen kirja 23:12

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.

Työajan käsite on myös työnteon paikasta riippumaton. Työaikaa on siten työhön käytetty aika paikasta riippumatta: etätyö, kuten kotona, asiakkaan luona, kahvilassa tai kirjastossa tehty työ, sekä matkustettaessa työnantajan määräyksestä tehty työ. Työaika säädellään nykyisin 1.1.2020 voimaan tulleessa työaikalaissa (5.7.2019/872).

Nykykäytäntö on, että työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on työaikalaissa todettua enintään 40 tunnin viikkotyöaikaa lyhyempi, yksityisellä sektorilla 37 tuntia 30 minuutia ja julkisella sektorilla 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.

Työajan ulkopuolinen aika on (ainakin työelämän kannalta) vapaa-aikaa. Tavallisesti vapaa-aika tosin käsitetään suppeammin siten, että siihen ei lueta myöskään esimerkiksi nukkumiseen tai kotitaloustöihin menevää aikaa.

Raamatussa vapaa-aikaa (= seitsemäs päivä) pidetään tärkeämpänä kuin työaikalaissa. Meidän pitäisikin ymmärtää, että kiireettömyys, lepo ja hengähdystauot eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ne ovat kuitenkin palauttajina tärkeitä. Lähes unenveroisia hetkiä.

Torstai: Älkää oikeutta jakaessanne tehkö vääryyttä. Älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, mutta älä myöskään suosi mahtavaa, vaan ole lähimmäisesi tuomarina oikeudenmukainen. Mooseksen kirja 19:15

Olaus Petrin tuomarinohjeiden mukaan: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.

Olaus Petrin tuomarinohjeet julkaistiin ensi kerran painettuina vuonna 1616, ja ne ovat olleet jo runsaan 360 vuoden ajan lakikirjan johdantona sekä Ruotsissa että Suomessa.

Oikeus ja kohtuus on Raamatun tavoin nykylainsäädännön ja tuomioistuinlaitoksen sekä kaiken hallinnon peruslähtökohta. Joskus joutuu kyllä miettimään, onko oikeus ja kohtuus vain kirjallista, päätösten ollessa jotain muuta. Ihmisen – nuoren, aikuisen, koululaisen, opiskelijan, yrittäjän – tavallinen arki on usein vaivalla rakennettu. Ihminen nousee helposti puolustuskannalle, jos joku yrittää tulla tätä arkea oikeudettomasti ja kohtuuttomasti rikkomaan.

Perjantai: Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta. Job 13:10

Oikeudenkäymiskaaren 17:44 §:n mukaan: ”Todistajan on ennen kuulustelua annettava seuraava vakuutus: Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”

Oikeudenkäymiskaaren 17:46 §:n mukaan lisäksi: ”Ennen kuin todistaja tai asiantuntija esittää kertomuksensa, tuomioistuimen puheenjohtajan on muistutettava häntä totuusvelvollisuudesta ja, jos vakuutus on annettu, sen tärkeydestä.”

Rikoslain 15:1 §:ssä todetaan puolestaan, että ”Jos todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa tai muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.”

Totuus on arvo sinänsä, mutta se ei taida enää olla itseisarvo …? Valeuutiset, subjektiiviset totuudet, faktoja loukkaava lobbaus jne. ovat räikeitä esimerkkejä siitä, miten ihmisten mielipiteisiin yritetään vaikuttaa keinoja kaihtamatta. Tavoitteena poliittinen tai taloudellinen menestys. Niiden takaamiseksi totuutta voidaan vääntää sopivan näköiseksi. Tärkeää ei ole se, miten asiat ovat vaan se, miltä ne näyttävät.

Näin ei pitäisi olla. Raamatunkaan mukaan.

PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANAT VIIKKO 36

MAANANTAI: ”Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.” (Ps. 139:1-2)

Aamulla vuoteelta noustessa päässä on usein monta ajatusta. Osa niistä liittyy tulevan päivän puuhiin, osa taas seuraavan viikon tai jopa kuukauden ohjelmanumeroihin. Yhtä kaikki on villiä pysähtyä sen ajatuksen eteen, että Jumala tietää niistä kaikki. Hän tietää sen, mitä vuoteen reunalla kelailen ja millä tavalla elämääni ajattelen taas elää tai päätäni ja päiviäni täyttää. Samaan aikaan se tarkoittaa myös lepoa: voin rentoutua luottaen siihen, että ajatukseni todellakin ovat Jumalan tiedossa. En ole niiden kanssa koskaan yksin!

TIISTAI: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ’Uskosta vanhurskas saa elää’.” (Room. 1:16-17)

Evankeliumi on todellakin tarkoitettu ihan kaikille. Sinulle, minulle ja vastaan tulevalle tuntemattomalle kadun tallaajalle. Joskus uskonasioista ja pelastuvarmuudesta on vaikea puhua. Niitä ei välttämättä halua alkaa availemaan kampaajantuolilla tai autokorjaamossa. Älä kuitenkaan häpeä evankeliumia – koskaan! Ole kysyttäessä valmis vastaamaan. Tee se, mitä voit, kun näet janoisen tavoittelevan elävää vettä. Evankeliumi on sinun voimasi ja se virvoittaa myös lähimmäisesi.

KESKIVIIKKO: ”Mutta hän on vastannut minulle: ’Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.’ Sen tähden ylpeilen mieluummin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.” (2. Kor. 12:9-10)

Oheinen Paavalin Korinttolaiskirjeen kohta on innoittanut erityisesti musiikintekijöitä, sanoittajia – ja itseään Lutheria. Joskus on vaikea muistaa, ettei heikkouden ja haurauden olotila ole välttämättä ollenkaan pahasta. Juuri silloin meillä nimittäin on varmimmin tapana kääntyä Jumalan puoleen ja juuri silloin voimme mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös saada itsellemme vahvistusta. Heikkoina olemme kaikkein eniten auki Kristuksesta tulevalle voimalle.

TORSTAI: ”Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta, on sitäkin ollut jo muinoin, kauan ennen meitä.” (Saarn. 1:9-10)

Saarnaajan kirja ottaa kantaa yhtäältä ihmisen tapaan elää ja toisaalta tapaan pukea sanoiksi ja ajatuksiksi tätä elämää ja sen tarkoitusta. Jonkinlaisena kantavana teemana kirjan läpi kulkee eräänlainen pessimismin perintö ja usko siihen, että kaikki on ”turhuutta”, joutavaa ja hyödytöntä. Samaan aikaan kirjasta nousee kuitekin esiin suuri lohdutuksen eetos: ajatus luomakunnan kiertokulusta ja siitä, että kaiken turhuudenkin keskellä edessä on jotakin kestävämpää tavoiteltavaa.

PERJANTAI: ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” (Gal. 6:2)

On hyvä pitää mielessä, että muita ihmisiä palvellessamme palvelemme aina itse Kristusta. Kaikki mitä heille teemme, teemme myös Jumalalle. Toisten ihmisten taakkojen kantaminen ei ole aina helppoa varsinkaan silloin, kun omatkin taakat painavat, mutta siihenkin saa voimaa ja virtaa Jumalalta. Taakkoja voi myös jakaa, eikä kenenkään tarvitse yksin ottaa vastuuta usemman ihmisen kivirepuista. Ole turvallisella mielellä, sillä sinunkin taakkojasi joku kantaa juuri nyt: Jeesus Kristus.

PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANA VIIKKO 35

Tämän viikon Päivän Sanat on tuottanut Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) sidosryhmäpäällikkö Marja Soikkeli.

MAANANTAI ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” Joh. 1:5

Illat pimenevät syksyä kohti täällä pohjolassa. Mikä on tunnelmasi tänään? Pimeneekö vai valaistuuko? Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Vaikka ympärillä olisi kuinka pimeää, elämän valo loistaa meille. Vaikka välillä emme näe valoa edes tunnelin päässä, voimme silti tarrautua siihen, että pimeys ei koskaan saa kaikkea valtaa.

TIISTAI ”Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 8:37–38

Olen tänä kesänä saattanut monta läheistä odottamaan ylösnousemuksen aamua. Mitä elämästä jää käteen? Jumalan rakkaus. Se on voima, joka ei koskaan häviä ja yhdistää meidät myös rajan yli. Meille on annettu lupaus siitä, ettei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Niin suuri voima on Jeesuksen sovitustyöllä koko maailman puolesta. Se voittaa myös kuoleman vallan.

KESKIVIIKKO ”Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen, ja nämä jakoivat ne kansalle. Samoin hän jakoi kaikkien kesken ne kaksi kalaa. Kaikki söivät kyllikseen.” Mark. 6:41–42

Jokainen meistä voi jakaa vain siitä, mitä on saanut. Kun se jaetaan kiitollisena, silloin voi tapahtua ihme. Kaikki tulevat kylläiseksi ja jää ylikin. Nämä eväät riittivät viidelletuhannelle miehelle perheineen. Ihmeet voivat olla hyvin arkisia. Sydämen kääntyminen toisen puoleen ja hymy. Romuraudan kerääminen ja muuttaminen rahaksi, päivän ruoka-annokseksi. Mitä sellaista sinulla on, jota et ole vielä huomannutkaan?

TORSTAI ”Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.” 1. Kor. 13:12–13

Minkälaisen kuvan näet peilistä? Välillä on vaikea jopa tunnistaa itseään kuvasta. Minkälaisen kuvan näet Jumalasta? Välillä elämä puristaa niin, että Jumalan kasvot saattavat hävitä näkyvistä. Tai haluamme unohtaa hänet kokonaan. Mutta Jumala näkee meidät peilistään oikein Jeesuksen sovitustyön tähden. Siksi me voimme kerran katsella häntä myös kasvoista kasvoihin. On joku, joka tuntee minut täysin ja hyväksyy minut. Suurin niistä on rakkaus.

PERJANTAI ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Matt. 28:20

Tämä lupaus seuraa toimeksiantoa, jota lähetyskäskyksi nimitetään. Tärkeää on, että emme jämähdä paikallemme, vaan olemme liikkeellä hyvän puolella. Kristus on kaiken hyvän lähde. Toimeksianto ei purista, koska meidän ei tarvitse tehdä työtä yksin. Saamme olla armahdettuja sanansaattajia. Ja tiedämme, että meillä on aina hyvää seuraa. Luotetaan siihen, kaikki päivät maailman loppuun asti.

Marja Soikkeli

Sidosryhmäpäällikkö, Medialähetys Sanansaattajat

sansa.fi

PÄIVÄN SANA VKO 39

PÄIVÄN SANA VIIKKO 34

Tämän viikon Päivän Sanat ovat saaneet inspiraationsa lähetyssihteerin kuntosaliharjoittelusta.

MAANANTAI Vapaat painot

Kuntosalin peilissä lukee teksti: vapaat painot. Vieressä on erilaisia kuntoiluvälineitä, jotka kaikki painavat eri määrän kiloja. Kukin voi valita mieleisensä painon.

Jeesus sanoo: ”Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”

Oikeat painot kasvattavat meitä. Väärät painot rikkovat ja taakoittavat. Kristityn kuormat ovat vapaata painoa, sillä Jeesus vapautti meidät synnin väärästä painosta.

TIISTAI Jalkakyykky

Tanko yläselän lihasten päälle, kyykkää suoralla selällä alas ja sitten ylös. Mitä enemmän painoa selän päällä, sitä varmemmin pääsee alas, mutta sitä raskaampi on nousta takaisin ylös.

Miksi meidän on usein helpompi painaa toisiamme alas kuin nostaa ylös? Sanamme, tekomme tai välinpitämättömyytemme painavat lähimmäistämme kyykkyyn. Usein olemme hiljaa, kun voisimme teoillamme tai sanoillamme olla tukemassa toisiamme nousemaan ylös ja vahvistumaan.

Psalmissa sanotaan: ”Herra tukee horjuvia, maahan painetut Hän nostaa jaloilleen.”

Kuntosalilla näkee joskus treenikaverin, joka on valmiina auttamaan, kun tanko painaa liikaa eikä ylös pääse omin voimin. Paras treenikaveri salilla ja salin ulkopuolella on Jeesus.

KESKIVIIKKO Leuanveto

Kuntosalilla leuanvetäjä saa kunnioitusta osakseen, koska liike on niin vaativa. Toisinaan pieni kilpailu treenaajien kesken tekee hyvää ja kannustaa parempiin suorituksiin. Kateus ja toisiin vertaaminen taas voi tyrehdyttää liikunnan ilon.

Ylpeää ihmistä voidaan kuvata sanomalla, että hän kulkee leuka pystyssä, ikään kuin muita parempana. Joskus ylpeys voi pukeutua epäaitoon nöyryyteenkin, jossa sisäisesti pidämme itseämme toisia suuremmassa arvossa, mutta ulkoisesti nöyristelemme ihmisten edessä.

Jeesus muistuttaa: ”Olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.” Kunpa muistaisimme, ettemme kilpaile keskenämme arvostamme, sillä ristillä meistä jokaisesta on maksettu kallisarvoisin hinta.

TORSTAI Jalkaprässi

Teimme minua vahvemman treenikaverini kanssa harjoitetta jalkaprässilaitteella. Olin tottunut tiettyyn kilomäärään, jota jaksoin työntää jaloillani. Treenikaveri oli kuitenkin päättänyt, että jaksaisin enemmän ja hän lisäsi painoa. Jaksoin, ja hän lisäsi vielä enemmän. Jalkani olivat tulessa, mutta jaksoin kuin jaksoinkin. Jälkeenpäin oli hieno tunne, selvisin!

Raamatussa sanotaan: ”Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta. Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä ylistystä, kirkkautta ja kunniaa.”

Kun tuntuu, että päällämme on liikaa painoa, saamme muistaa, että Jeesus tietää mitä jaksamme kantaa. Uskon voiman oppii parhaiten koettelemusten keskellä. Jälkeenpäin tiedän, että selvisin, yhdessä Jeesuksen kanssa!

PERJANTAI Lämmittely ja venyttely

Salitreenin alussa lämmittelyllä on keskeinen merkitys. Lämmittelemällä loukkaantumisriski vähenee. Treenin jälkeen on hyvä myös jäähdytellä, että palautuu tehokkaammin.

Opin joskus, että työ, jota ei voi valmistella rukoillen, on turhaa työtä. Rukous antaa luottamusta ja suunnitelmat selkiintyvät. Rukouksessa luovutan asiat Jeesukselle ja pyydän, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

Jeesus opetti, että aina tulee rukoilla, lannistumatta. Loukkaantumisriski vähenee ja palautuminen on tehokkaampaa.