PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANA 45

VIIKKO 45: Tämän viikon Päivän Sanat on kirjoittanut yrittäjä Anna Kotamäki. Psalmi 23 on kulkenut mukanani monta vuotta. Ajattelen Daavidia, joka on koditon, asuu luolissa – ja silti psalmista huokuu kiitollisuus ja yltäkylläisyys. Psalmi on lohduttanut koettelemuksien hetkissä ja virittänyt sydämelle kiitosta kun kaikki on ollut hyvin. Toivon ystäväni, että psalmi antaa sinulle voimaa ja rohkaisua tähän uuteen viikkoon.

MAANANTAI: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Uusi viikko alkaa. On tehtäviä, tavoitteita, haasteita. Olet innoissasi, valmiina uuteen. Tai ehkä väsyttää ja ahdistaa jo valmiiksi. Maailma on epävarma, muuttuva, pelkoakin on ilmassa. Jo heti tänään, viikon alkuun voimme todeta, että kun Herra on kanssamme, ei minulta mitään puutu: ei viisautta, ei rakkautta, ei kärsivällisyyttä, ei työkaluja ratkaista asioita. Oli kyse taloushaasteista, markkinoinnista, henkilöstöhallinnasta, myynnistä – tai vaikka työn ja perheen yhteensovittamisesta, kun pidämme yhteyttä yllä, katseemme paimenessamme, meillä on kaikki, mitä tarvitsemme. Ja mikä parasta, saamme tehdä kaiken levosta käsin, virvoittavien vetten äärellä. Kun nautin jotain, joka todella virvoittaa, saan iloa, voimaa ja energiaa jatkaa. Herra, pidä minut lähellä, lähteelläsi tänäänkin – ja koko viikon!

TIISTAI: Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.

Jeesus sanoo, että ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. (Joh, 14:27)” Jumalan rauha virvoittaa. Kun toimii yrittäjänä ja on vastuussa usean ihmisen elannosta, vastuu on iso. Päivät täyttyvät päätöksistä – isoista ja pienistä. Toisinaan päätösten tekeminen on vaikeaa. Kuitenkin ristiriitaistenkin tietojen keskellä Jeesus on totta ja totuus. Totuus tekee meidät vapaaksi ja antaa rauhan. Ja kun meillä on rauha, kuulemme ohjeet, joilla kulkea oikeaa tietä. Herra, kiitos, että Sinun virvoittavasta rauhasta käsin saan tänäänkin tehdä työni ohjeitasi kuunnellen ja Sinun nimesi kunniaksi!

KESKIVIIKKO: Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.

Pimeät ajanjaksot ovat osa elämäämme. Ne ovat mahdollisuus kasvaa uskossa ja luottamuksessa; silloin oppii paljon Jumalasta – mutta myös itsestä. Monelle tämä aika on pimeää: ehkä on joutunut luopumaan työstään tai elinkeinostaan. Ehkä unelmat ovat joutuneet hyllylle vallitsevien rajoitusten äärellä. Silti meidän ei tarvitse pelätä; Herra on meidän kanssamme. Kuulin kerran opetuksen, jossa kerrottiin, että ”johdatat paimensauvallasi” kohta voitaisiin kääntää alkukielestä myös ”paimensauvasi on painunut selkääni”. Mieleeni nousi mielikuva sankasta sumusta ja yöstä. Mielikuvassa tunsin vahvan käden olkapäälläni ja pitkän vahvan paimensauvan selkärankaani vasten. Jokainen askel tuntui turvalliselta, johdatetulta. Jos liukastuisin, tiesin, että olkapäällä oleva käsi ottaisi heti kiinni. Tänään usva ja pimeys ovat eri asioita; en tiedä, mihin suuntaan talous kehittyy tai mitä Suomeen kuuluu puolen vuoden päästä. Kiitos Herra, että Sinun sauvasi on selkääni painuneena ja ohjaat tässä laaksossa eikä meidän tarvitse pelätä!

TORSTAI: Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

Koska Jumalaa ei sido mitkään rajat ja hän on ajan, olosuhteiden ja tunteidenkin yläpuolella, Hän tahtoo myös muuttaa meidän näkökulmaa. Mietin, että olisin vihollisten silmien edessä, tukalassa tilanteessa, jossa kokisin oloni uhatuksi. Mieleni ei todellakaan tekisi aterioida; viipyillä ja katsoa, mihin suuntaan tilanteet kehittyy. Mutta uskon, että Herra tahtoo, että taistelun ja vihollisten silmien edessä rauhoitumme, otamme vastaan Hänen tapansa toimia ja Hänen mahdollisuudet. Silloin Hänen työnsä saa täyttyä ja meille käy parhaalla mahdollisella tavalla. Herra, auta meitä tänään näkemään kaikissa tilanteissa, myös niissä ahdistavissa ja tukalissa hetkissä Sinun kattama pöytä, jonka edessä saamme rauhoittua ja nähdä, kuinka Sinä toimit!

PERJANTAI: Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Työviikko lähestyy loppua. Olemme ahertaneet, etsineet, miettineet, löytäneet ja luoneet uutta. Monta asiaa on saatu eteenpäin, monta jää kesken, odottamaan seuraavaa viikkoa. Kiitos Herra, että Sinun hyvyytesi ja rakkautesi kantaa jokainen päivä; Sinun viisauttasi saamme pyytää ja vastaanottaa aina kun tarvitsemme. Kiitos, että saamme asua Sinun huoneessa päiviemme loppuun asti. Siellä on huoneessa on aina se, mitä tarvitsemme – ja usein vielä enemmän.

Kirjoittaja: Anna Kotamäki toimii Siivouspalvelu Kotan toimitusjohtajana

https://www.siivouspalvelukota.fi/

PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANA VKO 44

Tällä viikolla Marja Kalajoki jakaa kanssasi Raamatun löytöjä Jumalan lapsen matkasta ja repusta.

Maanantai: ”Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme.” Hepr. 12:1

Jeesus ei houkutellut aikanaan, eikä tänäänkään kutsu meitä seuraajikseen helpon tien lupauksilla. Uskovan elämän reppu voi olla ajoittain hyvinkin raskas ja koettelemuksia täynnä. Evankeliumin ydin voi kadota niin, että koemme olevamme kuin lastu laineilla, oman huonoutemme ja syntiemme tähden ansiomme mukaan räpistelemässä vaivoin eteenpäin. Jumalan rakas, Jeesuksen sovittama, armahdettu lapsi, on asemani! Jeesus on avoin lähde kaikista synneistä puhdistumiseen ja Isän rakkaitten kasvojen uudelleen näkemiseen. Mutta jos selittelyillä ja omantunnon mykistelyllä poikkean omille poluilleni, enkä palaa lähteelle, pidän itse kiinni taakastani. Kärsin ja syytän tietä. Siksi pesulle ja kiittäen eteenpäin!

Tiistai: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja.” 2.Kor.4:8-9.

Umpikuja, neuvottomuus, toivottomuus. Jumala on hiljaa. Synkkä kivireppu. Ehkä joku noista kolmesta on sinun kokemuksesi tänään. MUTTA. Jumalan mutta muuttaa kaiken. Se, mikä minulle näkyy vain pimeänä, kenties jo menetettynä, on Jumalan näkökulmasta selvää ja kirkasta. Hänellä on aikataulu, vain hän tietää ja tuntee kokonaisuuden, kaikki osatekijät ja valmistamansa päämäärän. Hän on valmistanut vastauksen, seuraavan askeleenkin. Älä menetä toivoasi. Kaada reppusi kaikkineen hänen eteensä. Seurustelu psalmien Daavidin, Pietarin ja Paavalin kanssa on tällaisina aikoina meille syvää sielunhoitoa ja rohkaisua odotushuoneessamme. Ja jonain päivänä on vuoromme olla toivon lähetteinä jollekin lähimmäiselle: Ei hän hylännyt, vaan kantoi läpi uuteen! Hän teki niin kuin on luvannut.

Keskiviikko: ”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.” Hepr. 12:15

Inhimillisesti ei ole vaikea ymmärtää ihmistä, joka on esim. kärsinyt vääryyttä, syviä loukkauksia, tullut julmasti petetyksi, ja on katkera. Ja tervettä on, että saa sen purkaa jollekin sellaiselle, joka pystyy ja haluaa kuunnella. Mutta katkeruuteen jäämisestä, sen ”pyhittämisestä” oikeutettuna, jopa loppuelämänsä ajaksi, Raamatussa varoitetaan. Se on myrkkyloukku, ja toisten elämää saastuttava ansa ja varsinainen haiseva reppu. Mutta minkä sille voimme? Uskon, että lujatahtoisin ja korkeat eettiset ihanteet omaavakin on tiukilla. Uskon, että vain luovuttamalla, myöntämällä synniksi katkeruutensa, vihansa, ja avuttomuutensa siitä vapautumisessa, jotain hyvää voi tapahtua. Saamme kaataa lastin Jeesukselle, pahan valtojen voittajalle: ”Saat ottaa tämän pois, itse en siihen pysty .” Ja tulee päivä, jolloin huomaat olevasi vapaa. Kuin keväisenä aamuna yön aikana jäistä vapautunut joki.

Torstai: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” Joh. 14:1

Elämässämme pelon ja levottomuuden aiheita ei puutu. Huolen kiviä alkaa jo aamusta lähtien kerääntyä reppuun, maailmanlaajoja ja oman ja läheisteni elämän. Mihin tämä maailma on menossa? Miten selviän oman elämäni konkreettisista huolista? Mitä lääkäri löytää? Miten läheiseni selviävät, kun en jaksa enää? Pelko jäytää ja voi viedä yöunet. Mitä suuremmat uhkakuvat, sitä syvemmin tarvitsemme Iankaikkisen Jumalan lupauksiin turvautumista, ”hänen muinaisten armotekojensa ylistämistä”, niinkuin psalmeja on nimetty. Saamme ruokkia sisäistä ihmistä Jumala lupauksilla Jeesuksen täytetyn työn turvissa. Me olemme matkalla Kotiin. Tämän maallisen matkamme joka hetken olemme kätketyt Jeesuksen, Herramme turviin. Hän pitää huolen, että niin vapisevasta kuin rohkeastakin seuraajastaan, sillä hän ei kutsumistaan kadu. Hän Onhan hän luvannut olla kanssamme kaikki päivät, maailman loppuun asti.

Perjantai: ”Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.” 1.Kor.15:58

Vähän vaikea jae, tunnustan. Koska olen tehnyt tarpeeksi? Evankeliumi oli levinnyt Korintin satamakaupungissa. Haastetta oli myös sekalaisessa seurakunnassa. Paavali rohkaisi ja piti huolta työtovereistaan, ei käskyttäen, vaan itse vaivojaan säästelemättä eturintamassa. Kaikki Paavalin kehotukset nousevat aina evankeliumin ilosanoman pohjalta. ” Lahjaksi olemme saaneet, lahjaksi antakaamme.” Armosta pelastettu haluaa olla Jumalan käytössä, että muutkin saisivat kokea saman ihmeen. Mitään aineellista lahjaa eikä aikaansa evankeliumin leviämiseksi ei pidä antaa ”surkeillen eikä pakosta”, orjan mielellä. Jumala ei vaadi lapsiltaan suorituksia, vaan kutsuu iloiten olemaan uskollinen omalla paikallaan. Kun hän antaa sisimpäämme kutsun johonkin kohteeseen valtakuntansa työssä, hän siunaa rakkaudella ja uskollisesti rukoillen hoitamaamme pientäkin palstaa. Muistakaamme sinapinsiemen!

PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANA VKO 43

VIIKKO 43: Tämän viikon Päivän Sanat on kirjoittanut Raamattu puhuu seurakuntapastori Ismo Haapala.

MAANANTAI: ”Yhtäkkiä ilmestyivät näkyviin ihmiskäden sormet, ja ne kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.” Daniel 5:5.

Jumalan sormi kirjoittaa seinälle ja saa kaikkien huomion. Jumala puhuu meille myös tänään. Emme tarvitse edes tulkkia; Jumala on lähellä ja puhuu meille. Rakkaudessaan Jumala haluaa vetää meidät lähelle itseään ja kirjoittaa siksi sydämemme seinälle.

Heprealaiskirje 10:16 ”Tämä on se liitto, jonka minä teen heidän kanssaan näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: minä panen lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä.”

TIISTAI: ”Heidän tulee ottaa karitsan verta ja sivellä sitä ovenkamanaan ja molempiin ovenpieliin niissä taloissa, joissa he karitsaa syövät.” 1. Moos.12:7

Sanoma pelastuksesta on elintärkeä. Israel ei tiennyt veren sivelyn tärkeyttä, Jumala kertoi sen heille. Me emme itsestämme tiedä tarvitsemaamme pelastusta. Jumala kertoo sen meille Sanassaan. Saarnaaja 3:11 ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanaan, myös ikuisuuden hän on pannut heidän sydämeensä. Ihminen ei kuitenkaan käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei niiden alkua eikä loppua. ”

Jumala on pannut sisimpäämme kaipuun Iankaikkisen Isän luo.

KESKIVIIKKO: ”Niin hän nousi aterialta, riisui viittansa, otti pellavaliinan ja sitoi sen vyötäisilleen. Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan ja alkoi pestä opetuslastensa jalkoja ja kuivata niitä pellavaliinalla, joka oli hänen vyötäisillään.” Johannes 13:4-5

2 Moos. 21:5-6 mukaan orjaksi joutunut sai lähteä seitsemäntenä vuonna, mutta halutessaan voi jäädä rakastamansa isännän luo, korva lävistettynä. Jeesus alkoi palvelijaksi rakkauden tähden ja suostui lävistettäväksi ristillä kuin orja, käsistä ja jaloista. Sitä emme mitenkään pysty korvaamaan, voimme vain ottaa lunastuksen vastaan.

TORSTAI: ”Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut.” 2 Moos. 23:20

Kuinka usein olen itse epäröinyt ja pelännytkin lähteä seuraamaan Jumalan tahtoa elämässäni. Johdatuksen löytäminen voi olla haastavaa. Olen itse usein se vaikein kivi kääntää, koska minulla on vahva näkemys siitä, missä olen hyvä. Kun puhun Kaikkivaltiaan kanssa, usein unohdan, että kysymys ei ole siitä, missä olen hyvä. Jumala etsii niitä, jotka ovat valmiit seuraamaan Häntä. Hoosea 6:6 ”Sillä laupeutta minä tahdon enkä uhria ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja.”

PERJANTAI: ”Jeesus sanoi hänelle: Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee. Seuraa sinä minua.” Johannes 21:22

Jumalalla on aivan erityinen ja henkilökohtainen suunnitelma ja kutsu meille jokaiselle. Hän muistuttaa myös siitä, että se on niin henkilökohtainen, niin tärkeä, ettei omaa elämää ja kutsua kannata verrata kenenkään muun kanssa. Minä saan seurata Häntä juuri sellaisena kuin olen; rakastettuna, hyväksyttynä ja lunastettuna.

Lisätietoa Raamattu puhuu seurakunnan toiminnasta tästä.

PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANAT VKO 42

Tämän viikon Päivän Sanat on kirjoittanut lähetyssihteeri Laura Kalaja. Inspiraationa teksteissä on Raamatusta löytyvät värit.

MAANANTAI: KULTA ”Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta.” 1. Piet.1:7

Kulta kuvaa Raamatussa usein jotain, mikä on puhdasta ja parasta. Itämaan tietäjä antoi Jeesukselle parastaan tuoden lahjaksi kultaa. Ilmestyskirjassa kullasta puhutaan yli kaksikymmentä kertaa, sillä on oma merkityksensä lopun ajan tapahtumissa ja aikanaan uuden taivaan ja maan luomisessa. Täällä ajassa kulta on katoavaa eikä sitä voi ottaa mukaan rajan toiselle puolen. Siksi tärkeintä onkin kantaa sisällään pysyvää kultaa. Rakkaus on Jumalan kultaa. Se on täydellistä, puhdasta ja ylittää kaikki rajat. Kauneimmillaan se loistaa meille Jeesuksen ristiltä.

TIISTAI: VIHREÄ ”Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.” Ps. 23:2

Vihreä väri kuvaa kasvua ja kukoistusta. Kristityn elämässä puhutaan hyvän hedelmän tuottamisesta, ja todetaan, että ilman yhteyttä Jeesukseen olemme kuin kasvi, jonka juuret eivät saa vettä ja se kuihtuu. Kristitty ei siis purista hyvää hedelmää itsestään, vaan lähteenä on itse Kristus. Siksi vihreä väri kuvaa myös lepoa, sillä saamme levätä omasta yrittämisestämme. Kristityn kasvu on Jeesuksen kaltaiseksi tulemista. Niin hidasta kuin se joskus tuntuu olevankin, saamme silti luottaa, että Jeesus rakastaa meitä aina yhtä paljon ja Hän rakastaa meitä niin paljon, ettei Hän jätä meitä sellaisiksi kuin olimme.

KESKIVIIKKO: PURPPURANPUNAINEN ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.” Jes. 1:18

Purppuranpunainen kuvaa Raamatussa jotain maallista, vastakohtana taivaalliselle. Raamattu kehottaa hautaamaan sen, mikä meissä on maallista: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta. Ja edelleen kehotetaan laittamaan pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo. Miksi ihmisen vaikein liike onkaan polvistua ristin juurelle? Kunpa aina muistaisimme, että siellä purppuranpunaiset syntimme tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Vain sieltä elämää voi jatkaa täysin vapaana. Kun synti ei paina, silloin maallisen elämämme keskelle on tullut jotain taivaallista.

TORSTAI: MUSTA ”Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi.” Matt. 5:36

Liitämme mustan värin useimmiten kärsimykseen ja kuolemaan. Musta imee kaiken valon eikä heijasta valoa ulospäin. Kun Jumala loi maailman, Hänen valonsa täytti kaiken kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti ajatellen. Kun paholainen valitsi synnin, hänen sisin musteni hengellisesti ja hän on siitä asti tuonut pelkkää mustaa ja pimeää ympärilleen. Minua lohduttaa uskontunnustuksen kohta, jossa sanotaan Jeesuksen astuneen alas tuonelaan. Samoin Raamattu muistuttaa, ettei kuolema, ei mikään syvyys, eikä mikään luotu voi erottaa meitä Jeesuksen rakkaudesta. Ei ole sellaista mustaa tai pimeää, mitä Vapahtajamme ei tunne. Onpa päämme hiuksetkin kaikki laskettu. Valo voittaa pimeän.

PERJANTAI: VALKOINEN ”Sille, joka voittaa, minä annan kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven, ja siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja.” Ilm. 2:17

Ilmestyskirjan valkoiselle kivelle on annettu muutamia selityksiä. Yleisin selitys lienee, että kun joku oli oikeudessa syytettynä rikoksesta ja hänet todettiin syyttömäksi, hänelle annettiin valkoinen kivi. Kiveen oli kirjoitettu se syytös, ja syytöksen yli oli kirjoitettu sen tuomarin nimi, joka antoi vapauttavan tuomion. Vapautettu sai kiven mukaansa osoittaakseen syyttömyytensä.

Toinen kuulemani selitys on, että juhlaan kutsutut saivat valkoisen kiven, johon oli kirjoitettu heidän nimensä todisteeksi kutsusta.

Molemmat selitykset kertovat jotain kaunista siitä paikasta, jossa meitä odotetaan. Jeesuksen ristintyön tähden meidät todetaan syyttömiksi ja kutsutaan ikuiseen juhlaan. Valkoinen kuvaa sitä puhtautta, valoa ja iloa, jossa saamme elää vapaina kaikesta pimeydestä, synnistä ja kivusta. Kiitos Jeesus!

PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANA VKO 41

Tämän viikon Päivän Sanat on kirjoittanut Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen piiripastori Pyry Winter.

MAANANTAI: Jeesuksen sanoma ja tiimi (Luuk. 8:1-15)

Luukas kertoo Jeesuksen käyneen eri kaupungeissa ja kylissä julistaen evankeliumia. Mikä oli tuo evankeliumi jota Jeesus julisti?

Tietääksemme sanoma ei vielä sisältänyt tietoa kuolemasta ja ylösnousemuksesta, koska sitä ei vielä ollut tapahtunut! Miten sitten Jeesus voi julistaa evankeliumia? Itse uskon, että evankeliumi yksinkertaisimmillaan on seuraava: Jeesus on täällä ja hän on kuningas! Miksi näin? Jeesuksen (ja opetuslasten) kerrotaan myös julistaneen: ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” Missä on kenenkin valtakunta? Siellä missä kuningas hallitsee, siellä on oleva kuninkaan valtakunta.

Jeesus ei myöskään kulkenut yksin, vaan hänellä oli tiimi mukana eli ”ne kaksitoista” sekä apujoukkoja eli naisopetuslapsia. Miksi oli tärkeää, että Jeesuksella oli tiimi mukana? Seuraavassa luvussa hän lähettääkin heidät pareittain tekemään samaa mitä itse on tehnyt eli mallintanut opetuslapsilleen miten ja mitä julistaa sekä miten demonstroida tätä valtakuntaa mm. parantamalla ja ajamalla pahoja henkiä ulos ym. Jeesus on kuningas niin sairauden kuin pahojen henkien yli.

Evankeliumin julistamisen ja demonstroimisen lisäksi hän opettaa ihmisiä lähinnä vertausten kautta. Kylväjävertaus onkin yksi merkittävimmistä vertauksista, sillä Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että jos he eivät tätä vertausta ymmärrä niin kuinka voivat muitakaan vertauksia ymmärtää.

Vertauksen ydin on siinä, että meidän tulee kylvää Jumalan Sanaa runsaasti, Jumala antaa kasvun. Toinen kysymys onkin miltä Sanan kylväminen käytännössä näyttää sinun elämässäsi?

TIISTAI: Sanan oikea kuuleminen (Luuk. 8:16-21)

Jeesus valmistaa puheellaan meille tietä ymmärtämään jotain sisäisestä vastaanottokyvystä ja miten Jumalan Sana vaikuttaa elämäämme.

Kylväjävertauksen jälkeen hän puhuu oikeanlaisesta kuulemisesta. Jeesus antaa ymmärtää, että meillä usein on sisäinen vastaanotin epävireessä. Saatamme kuulla/lukea asian jonkin menneisyydestä nousevan negatiivisen kokemuksen kautta tai vaikkapa jonkun kuuluisan raamattuopettajan kautta tai vaikkapa hetkisen sananselityksen kautta kun luemme Raamattua. Kuitenkin on tärkeää, että Raamatun kautta selitetään Raamattua ja yhtä tärkeää on myös, että Raamattu on elämässämme terävämpi kuin kaksiteräinen miekka ja paljastaa sisimpämme eli Pyhä Henki avaa Sanaa ja opettaa meitä puhuen elämäntilanteeseemme.

Jeesus antaa meille mittarin millaista on Sanan oikea kuuleminen: Kun opimme jonkin asian tulisi sen näkyä elämässämme. Jeesus on elämän lähde ja antaa valon elämäämme. Jos hän on meidän elämämme Herra ja Kuningas niin kait Hänen tahtonsa tulisi tapahtua elämässämme? Jos siis tämä pääsee tapahtumaan niin ”lamppu” joka on sytytetty laitetaan lampunjalkaan. Jos taas meillä syttyy valo, eikä se näy elämässämme millään tasolla niin silloin voidaan rehellisesti sanoa, että valo on peitetty astialla eikä siitä ole mitään hyötyä.

Jeesus on tässä äärimmäisen radikaali. Hän jopa sivuttaa tylysti oman perheensä viedäkseen tämän tärkeän pointin maaliin: ”Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan Sanan ja tekevät sen mukaan”.

Sanan oikea kuuleminen on siis Jeesuksen mukaan sen tekemistä mitä kuulee. Kaikki muu on väärää kuulemista. Onko Jumala puhunut sinulle jotain kuluneen viikon aikana Sanansa kautta? Miten olet vastannut siihen?

KESKIVIIKKO: Jeesuksen koulussa (Luuk. 8:22-25)

Jeesus piti opetuslapsiaan kovassa koulussa. Koulussa jossa poisopittiin asioita jotka estäisivät Jeesuksen täysivaltaisen seuraamisen.

Yksi todella epämiellyttävä asia opetuslapsille oli tämä: ”Menkäämme järven yli toiselle rannalle”. Tuo ”toinen ranta” tarkoitti opetuslapsille likaisia ja epäpuhtaita pakanoita. Hyvä juutalainen ei ollut tekemisissä pakanoiden kanssa, hehän saattaisivat muuten itse saastua jos joutuisivat kosketuksiin epäpuhtaiden ihmisten ja asioiden kanssa. Voin kuvitella, että mielialat veneessä eivät olleet korkeat.

Joskus olen myös miettinyt, että kuinka paljon henkimaailma eli näkymätön todellisuus peilaa näkyväistä. He tulevat kohtaamaan legioonan demooneja. Voisiko olla, että se myrsky ja ristiriita joka oli näkymättömissä muuttui näkyväksi myrskyksi?

Myrsky yltyi ja Jeesus nukkui. Mahtoi olla väsynyt? Opetuslasten lähtöasetelma oli nähtävästi ollut jo hieman vastahakoinen ja pelokas ja nyt vielä tällainen henkeä uhkaava myrskykin. ”Ei taida olla Jumalan suunnitelma” saattoivat miettiä? Kuitenkin kun Jumalan valtakunta valtaa uusia alueita niin se tarkoittaa, että saatanan valtakunta kärsii tappion. Eikä se ilman taistelua aluetta luovuta.

Jeesus vei opetuslapset kuitenkin uusille alueille ja jatkoi evankeliumin luonteen demonstroimista: evankeliumi on uusia alueita ja sydämiä valloittava todellisuus. Ilman tätä matkaa olisi apostolien ollut vielä vaikeampi tehdä kaikista kansoista opetuslapsia. Tarvittiin uutta näkökulmaa ja asennekasvatusta sekä pahan voimien kohtaamista ja Jeesus-kuninkaan auktoriteetin demonstroimista.

Oletko sinä suostunut Jeesuksen kouluun? Mikä on sinun ”toinen ranta”? Mihin Hän lähettää sinut näyttääkseen kuninkuutensa?

TORSTAI: Jumalan valtakunnan periaate (Luuk. 8:26-39)

Myrskyn jälkeen he lopulta pääsivät ”toiselle rannalle”. Kuten edellisessä päivässä kirjoitin: tämä oli opetuslapsille erittäin epämiellyttävä suunta, mutta Jeesus vei heidät sinne.

Kun he pääsevät toiselle rannalle niin pahin mitä voidaan kuvitella on edessä. Saastainen (=hautaluolat), alaston, demonien vallassa oleva vaarallinen mies tulee heitä vastaan. Mietitään opetuslasten näkökulmasta. Eivät alunperin halunneet mennä. Meinasivat kuolla myrskyssä. Ja nyt tämä! Uskoa oli koeteltu ja koeteltiin uudestaan. Kuitenkin helpotukseksi he huomasivat miehen pelästyvän Jeesusta. Demonit tunnisti kuka Jeesus on. He olivat alamaisia ja anelivat armoa. Jeesus käski demonien lähteä miehestä ja näin vapautti miehen! Kuvitelkaa opetuslasten ajatukset!

Mikäli opetuslapset ajattelivat yhtään samalla tavoin kuin mihin me olemme tottuneet niin suurin yllätys on vielä edessä! Nimittäin kun Jeesus ja opetuslapset tekevät lähtöä niin mies joka nyt oli täydessä ymmärryksessä, vaatteet puettuna, pyysi lupaa liittyä heidän seuraan. Tässä on mies kokenut kovia ja tarvitsee nyt sielunhoitoa ja Jeesuksen seuraa. Mutta mitä tekee Jeesus? Kieltäytyy miehen pyynnöstä ja lähettää hänet kotiin todistamaan Jumalan suuresta teosta! Näemme Jumalan valtakunnan periaatteen. Riittää, että olet kohdannut Jeesuksen ja sinulla on housut jalassa, olet Jeesuksen todistaja! Näin Jeesus asennekasvattaa opetuslapsiaan jälleen katsomaan asioita Jumalan valtakunnan näkökulmasta.

Todettakoon sivuhuomiona, että seuraavassa luvussa Jeesus lähettää 12 apostolia ensimmäiselle lähetysmatkalle jonka jälkeen luvussa 10 hän lähettää 72. Painopiste on siis siirtymässä Jeesuksesta hänen seuraajiinsa.

PERJANTAI: Uskonsankarien kohtaamista ja opetuslapseuttamista! (Luuk. 8:40-56)

Nyt Jeesuksen ympärillä on liikettä. Jeesus palaa ”toiselta rannalta” takaisin juutalaisten pariin ja häntä on vastassa kansanjoukko.

Jairos hakeutuu väkijoukon keskeltä Jeesuksen eteen. Tilanne on kriittinen, tytär on kuolemaisillaan. Jairos on meille uskonsankari. Toinen uskonsankari on verenvuodosta kärsivä nainen. Hän arvelee, että kunhan pääsee koskettamaan Jeesusta niin hän saa avun. Oikeassa onkin. Hänkin kansanjoukon puristuksissa kurottautuu koskemaan Jeesusta.

Miksi he ovat uskonsankareita? He menivät Jeesuksen luo. Usko saa menemään Jeesuksen luo. On tilanne mikä tahansa niin Jeesuksen luo meneminen on suuri uskon teko. Miten me menemme Jeesuksen luo? Meille on annettu niin suuri lahja, että olemme oppineet tuntemaan Herran. Meillä on ”linja” ns. auki. Me voimme puhua hänen kanssa tässä ja nyt. Mikä on se asia josta haluat puhua Jeesuksen kanssa juuri nyt? Kerro se hänelle, on asia pieni tai suuri. Harjoita uskontäyteistä elämää jatkuvasti keskustellen Jeesuksen kanssa.

Miksi Jeesus ottaa oman sisäpiirinsä mukaan kun hän herättää tytön kuolleista? Tämä on spekulaatiota, mutta sanoisin, että yksi syy on se, että hän halusi taata jälleen oppimisympäristön apostoleilleen, jotka osaavat kertoa eteenpäin muille (2. Tim. 2:2), sillä seuraavassa käänteessä Jeesus lähettää apostolit kaksittain edeltä kyliin antaen heille ohjeistuksen mm. herättää kuolleita (Matt. 10:8).

Jeesuksella on samanaikaisesti kaksi päämäärää: tuoda Jumalan valtakunta ihmisten keskelle ja opetuslapseuttaa muita toimimaan samoin. Jeesuksen opetuslapsina meidän tulee toimia samoin. Kuka on ihminen jolle sinä voit antaa lahjaksi kaikkea hyvää mitä saat Jeesukselta jatkuvasti lahjaksi? Soittaisitko hänelle tänään ja rukoilisit hänen päivän puolesta?

Lisätietoa kirjoittajasta:

Pyry on myös osa opetuslapsiverkostoa jonka näkynä on nähdä Jumalan rakkauden murtautuvan uusille ihmisille Turussa, Varsinais-Suomessa ja aina maan ääriin asti! www.opetuslapsi.network

PÄIVÄN SANA 45

PÄIVÄN SANA VKO 40

Tämän viikon Päivän Sanat on tuottanut Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen puheenjohtaja Terhi Haverinen.

MAANANTAI: ”Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, yhteyteen, ja hän pysyy sanassaan.” 1. Kor. 1:9

Jumala kutsuu sinua ja minua. Välillä arjen murheet ja kiireet vievät huomiomme ja suhde Jumalan jää elämässä sivuun. Jumala on kuitenkin uskollinen ja luotettava. Hän kaipaa olla yhteydessä meihin. Mitä vastaamme Hänelle?

TIISTAI: ”Kun tekin autatte meitä rukouksellanne. Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan.” 2. Kor. 1: 11

Kristittyinä meitä kutsutaan elämään yhteydessä toistemme kanssa. Tässä tekstissä Paavali ja Timoteus ovat lähetysmatkallaan joutuneet vainojen kohteeksi. Vaikeassa tilanteessa heitä on auttanut muiden kristittyjen rukoukset. Kun hätään on rukoiltu apua yhdessä, saadaan myös yhdessä iloita ja kiittää. Mistä sinä haluat tänään kiittää Jumalaa?

KESKIVIIKKO: ”Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin.” Hepr. 10:24

Olen saanut elämäni varrella apua muuttoihin, lastenhoitoon sekä moniin muihin arkisiin tarpeisiin. Kullan arvoista on ollut myös ystävät, jotka ovat jaksaneet kuunnella ja tukea haasteellisissa elämänvaiheissa. Kun itse on saanut näin kokea huolenpitoa ja rakkautta, haluaa sitä myös antaa eteenpäin. Välittämistä voi osoittaa myös tuntemattomille osallistumalla esimerkiksi johonkin keräykseen taloudellisesti tai vaikkapa neulomalla nuttuja tai sukkia. On hyvä pysähtyä miettimään, että miten voisin tänään auttaa lähimmäistäni.

TORSTAI: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” Hepr. 13:8

Elämässä joudumme sopeutumaan moniin uusiin asioihin ja tilanteisiin. Tänä vuonna korona on tuonut monia muutoksia niin ihmiskontakteihin, vapaa-ajan viettoon kuin työelämään. Emme tiedä milloin elämä normalisoituu, ja mikä on tuleva uusi normaali. Kaiken muutoksen keskellä rauhoittaa ajatus siitä, että meillä on jotain pysyvää ja turvallista, vankka peruskallio, Jeesus Kristus.

PERJANTAI: ”Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija.” Matt. 23:11

Jeesus antoi omalla elämällään esimerkin, mitä on palveleva johtaminen. Hän ei elänyt herrana, vaan oli opetuslapsiaan kohtaan kärsivällinen ja kannustava. Jeesus opetti omalla esimerkillä ja lähetti keskeneräiset opetuslapset ”kentälle” opettamaan ja palvelemaan. Jeesus kutsuu myös sinua ja minua elämään lähetettynä, ilosanomaa kertoen ja toisia palvellen.

Lisätietoa Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen toiminnasta: https://vskl.fi/