Olen Janne Hannuksela, yrittäjä vuodesta 1995. Yritykseni on Satavarakenne Oy. Remontoin ihmisten koteja. Lisäksi teen yritysjohdon ja organisaatioiden koulutus- ja kehitystyötä myynninkehitystoimistoni kautta. Olen myös Yes-kummi.
2. Mikä sai sinut alun perin ryhtymään yrittäjäksi? Epäilitkö asiaa missään vaiheessa?
Yrittäjäksi aloin veljeni esimerkin kautta enkä oikeastaan epäillyt tai pelännyt pärjäämistä missään vaiheessa.
3. Kuinka usein joudut motivoimaan itseäsi yrittämisessä? Minkälaisia tilanteet ovat?
Itse yrittämiseen ei suurempia tsemppejä tarvitse. Pärjäämistä syntyy, kun vaan lähtee joka päivä liikkeelle ja yrittää parhaansa. Itselle pitää muistaa sanoa, että minä pärjään ja minä onnistun.
4. Mitkä ovat kolme parasta asiaa omassa työssäsi?
Parasta yrittämisessä on verrattain vapaa oman työajan hallinta. Kun vastaa virheistään itselleen peilin kautta, tapahtuu myös paljon oppimista. Lisäksi arvostan verkostoitumisen mahdollisuuksia muiden yrittäjien kanssa.
5. … entä mitkä huonoimmat?
Vapaa-ajan niukkuus ja se, että uraan mahtuu myös huonoja vuosia syystä tai toisesta. Kysyntäpiikeistä johtuva töiden kasaantuminen ei niin ikään ole aina mukavaa.
6. Kuinka huolehdit työ- ja vapaa-ajan erottamisesta ja onko se vaikeaa?
Suuri haaste on tosiaankin saada työ- ja vapaa-aika erilleen. Puhelin soi helposti ja se kulkee aina mukana.
7. … entä omasta hyvinvoinnistasi?
Oma hyvinvointi tulee vaimon, perheen, terveellisen ruuan ja urheilemisen kautta. Kahden erilaisen työn tekeminen antaa minulle virtaa ja tasapainottaa viikkoa.
8. Minkälaisia vinkkejä antaisit yrittäjän uraa pohtivalle ja mistä häntä varoittaisit?
Haluan rohkaista kaikkia yrittäjähenkisiä ihmisiä perustamaan oman yrityksen. Yrittämisessä on monesti hyvät mahdollisuudet pärjätä. Varoittaisin kuitenkin siitä, että työtunnit vievät helposti mukanaan kun tekee mielekästä työtä.
9. Mitä sanoisit parikymppiselle itsellesi?
Jos olisin 20-vuotias, miettisin, olenko huolehtinut siitä, että yrittäjän vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset riittävät ja että minulla on riittävä koulutus alalle. Jos ei, niin työ ja yrittäminen toisaalta myös opettavat ammattilaiseksi. Usein on niin, että elämä kyllä muokkaa sinua ja yritystäsi!
10. Mitä sanoisit viruspandemian seurausten ääressä kamppailevalle kollegallesi?
Vaikeudet ovat tehty voitettaviksi ja kaikki asiat järjestyy aina tavalla tai toisella. Monesti voit jälkeenpäin ajatella, että hyvä kun tuo ja tuokin asia tuli koettua!
Eräässä Aleppon sivukadun leipomossa Vartouhi valmistaa herkullisia armenialaisia ruokiaan. Hänen yrityksensä on perustettu Open Doorsin kumppanien avustuksella. Näiden projektien tavoitteena on auttaa Syyrian kristittyjä hankkimaan toimeentulonsa.
Pienlainaohjelman avulla voidaan tukea nopeaa työllistymistä yrittäjänä ja sitä kautta monet pystyvät hankkimaan elantoa koko perheellensä. Pienlainaohjelmilla on siis suuri merkitys köyhyyden poistossa sekä ihmisten elinolojen parantamisessa säännöllisen palkkatulon avulla. Lisäksi pienlainaohjelmat erityisesti tukevat naisten mahdollisuuksia työllistyä ja sitä kautta vahvistavat naisten asemaa maassa.
“Noin 80 % mikrolainoista toimii,” kertoo Nabeel, yksi yhteistyökumppaneistamme. “Lainansaajat maksavat ajoissa takaisin, jolloin voimme myöntää uusia lainoja.”
MAANANTAI: ”Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.” (Ps. 139:1-2)
Aamulla vuoteelta noustessa päässä on usein monta ajatusta. Osa niistä liittyy tulevan päivän puuhiin, osa taas seuraavan viikon tai jopa kuukauden ohjelmanumeroihin. Yhtä kaikki on villiä pysähtyä sen ajatuksen eteen, että Jumala tietää niistä kaikki. Hän tietää sen, mitä vuoteen reunalla kelailen ja millä tavalla elämääni ajattelen taas elää tai päätäni ja päiviäni täyttää. Samaan aikaan se tarkoittaa myös lepoa: voin rentoutua luottaen siihen, että ajatukseni todellakin ovat Jumalan tiedossa. En ole niiden kanssa koskaan yksin!
TIISTAI: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ’Uskosta vanhurskas saa elää’.” (Room. 1:16-17)
Evankeliumi on todellakin tarkoitettu ihan kaikille. Sinulle, minulle ja vastaan tulevalle tuntemattomalle kadun tallaajalle. Joskus uskonasioista ja pelastuvarmuudesta on vaikea puhua. Niitä ei välttämättä halua alkaa availemaan kampaajantuolilla tai autokorjaamossa. Älä kuitenkaan häpeä evankeliumia – koskaan! Ole kysyttäessä valmis vastaamaan. Tee se, mitä voit, kun näet janoisen tavoittelevan elävää vettä. Evankeliumi on sinun voimasi ja se virvoittaa myös lähimmäisesi.
KESKIVIIKKO: ”Mutta hän on vastannut minulle: ’Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.’ Sen tähden ylpeilen mieluummin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.” (2. Kor. 12:9-10)
Oheinen Paavalin Korinttolaiskirjeen kohta on innoittanut erityisesti musiikintekijöitä, sanoittajia – ja itseään Lutheria. Joskus on vaikea muistaa, ettei heikkouden ja haurauden olotila ole välttämättä ollenkaan pahasta. Juuri silloin meillä nimittäin on varmimmin tapana kääntyä Jumalan puoleen ja juuri silloin voimme mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös saada itsellemme vahvistusta. Heikkoina olemme kaikkein eniten auki Kristuksesta tulevalle voimalle.
TORSTAI: ”Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta, on sitäkin ollut jo muinoin, kauan ennen meitä.” (Saarn. 1:9-10)
Saarnaajan kirja ottaa kantaa yhtäältä ihmisen tapaan elää ja toisaalta tapaan pukea sanoiksi ja ajatuksiksi tätä elämää ja sen tarkoitusta. Jonkinlaisena kantavana teemana kirjan läpi kulkee eräänlainen pessimismin perintö ja usko siihen, että kaikki on ”turhuutta”, joutavaa ja hyödytöntä. Samaan aikaan kirjasta nousee kuitekin esiin suuri lohdutuksen eetos: ajatus luomakunnan kiertokulusta ja siitä, että kaiken turhuudenkin keskellä edessä on jotakin kestävämpää tavoiteltavaa.
PERJANTAI: ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” (Gal. 6:2)
On hyvä pitää mielessä, että muita ihmisiä palvellessamme palvelemme aina itse Kristusta. Kaikki mitä heille teemme, teemme myös Jumalalle. Toisten ihmisten taakkojen kantaminen ei ole aina helppoa varsinkaan silloin, kun omatkin taakat painavat, mutta siihenkin saa voimaa ja virtaa Jumalalta. Taakkoja voi myös jakaa, eikä kenenkään tarvitse yksin ottaa vastuuta usemman ihmisen kivirepuista. Ole turvallisella mielellä, sillä sinunkin taakkojasi joku kantaa juuri nyt: Jeesus Kristus.
Sodan aikana George ei voinut työskennellä, vaan hän joutui jättämään perheensä ja lähtemään ulkomaille töihin. Hän sanoo: ”Kuuntelin uutisia kauhuissani. Perheeni oli talon pohjakerroksessa eikä uskaltanut nukkua kunnolla.” George sai kirkolta avustuksen, jonka avulla hän avasi liikkeensä uudelleen ja saattoi palata perheensä luokse. Nyt perhe tulee toimeen hänen tuloillaan.
”Olen ostanut kirkon taloudellisella tuen kaiken, mitä täällä on. Kun avasin liikkeen, asiakkaita alkoi tulla.”
Elokuun alku. Joka vuosi tähän aikaan aikuisestakin tuntuu siltä kuin koulut alkaisivat ja penaaliin olisi hankittava kiireellä uutta ja värikästä sisältöä. Minustakin, vaikken ole käynyt koulua enää kahteenkymmeneenviiteen vuoteen. Uusien alkujen kiehtova tunne on kuitenkin jäänyt elämään ja koska se tuntuu ihan hyvältä, en ole ajatellut siitä luopuakaan. Toisaalta kuka kieltää ostamasta värikyniä tai hankkimasta uutta reppua, jos sellaisia sattuisi juuri tähän aikaan vuodesta tarvitsemaan?
Tänä vuonna elokuun alku tarkoitti myös Liikemiesten Lähetysliitossa työntekijöiden toimistolle palaamista pitkän etätyöjakson jälkeen. Itse en olisi ainakaan maaliskuun 13. päivä työpöytäni äärellä tavaroita pakkaillessani osannut arvata, että tulen takaisin vasta elokuussa. Hyvä, etten tiennyt. Ikuisuudeltahan se olisi siinä vaiheessa kuulostanut, eikä kotitoimiston pystyyn pykääminen melkein viideksi kuukaudeksi olisi ajatuksena varsinaisesti kiihottanut. Puhumattakaan siitä ensimmäisen kymmenen viikon lähes totaalieristyksestä, johon melkein kaikki jouduimme. Nyt se on takanapäin ja kätemme tiukasti ristissä sen puolesta rukoillen, ettei uutta aaltoa ja rajoituksia tule. Omaa työtäni ja Lähetysliiton ystäviä ajatellen kaikkein harmillisinta oli kaiken kokoavan toiminnan täydellinen loppuminen, jonka moni sai tuntea nahoissaan. Joitakin toimintoja ja tapaamisia pystyimme onneksi siirtämään myös verkkoon lähinnä TEAMS-sovelluksen kautta pidettäviksi, mutta eivätpä ne totisesti aitoja reaaliaikaisia ihmiskontakteja ja -ääniä korvanneet.
Moni yrittäjä on palannut kesälomien jälkeen työelämässä niin sanottuun uuteen normaaliin, aivan kuten me Liikemiesten Lähetysliitossa. Harva asia on pandemiakevään jälkeen ennallaan. Varautumisen aste on noussut, erilaisia epävarmuustekijöitä otetaan entistä herkemmin huomioon, monenlaisten muuttujien ennakoinnin tasoa on parannettu ja nyt koetun kaltaisten virusepidemioiden leviämisen ehkäisemisen onnistumisen puolesta osataan rukoilla. Virallista lupaa kättelemiseen ja halailemiseen ei ole vielä annettu, joten nähtäväksi jää missä vaiheessa turvavälit ja etäisyydet siirtyvät lopullisesti historiankirjoihin – vaan siirtyvätkö koskaan? Entä jos ne jäävätkin jotenkin päälle, eivätkä ihmiset osaa enää luottaa läheisyyteen tai uskalla hipaistakaan lähimmäistään? Toivotaan, ettei niin käy. Se olisi erityisen kohtalokasta ainakin vanhuksille ja yksin eläville ihmisille.
Toivotan sekä sinut, itseni että meidät kaikki tervetulleiksi uuteen normaaliin. Jumala on luvannut olla kanssamme kaikessa ihmeellisessä – normaalissa ja epänormaalissa – sekä ottaa vastaan, jos tunnemme putoavamme. Tietynlaista putoamista on myös lomalta palaaminen riippumatta siitä, onko edeltävästi eletty koronakevättä vai ei, tai tunteeko työhön palaamisen yleisesti ottaen mieluisaksi. Työpöydällä olevat asiat tuntuvat helposti olevan vieraassa järjestyksessä, käyttäjätunnukset ja varsinkin salasanat kadoksissa, ja hyviksi havaituista rutiineista onkin yhtäkkiä vain hataria muistikuvia. Lohdun lauselma: kyllä se siitä. ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20)
