Olen todella kiitollinen kaikesta tuestanne ja jokaisesta rukouksestanne! Jumala tekee työtään.
Apostolien teoissa kerrotaan siitä, miten joukoittain ihmisiä kuulee evankeliumin ja tulee uskoon. Tätä ei kuitenkaan tarvitse lukea vain Raamatusta, vaan saan itse kokea sitä työssäni Samoksen saarella. Pakolaisleirille tulee väkeä monista eri kansallisuuksista ja kielistä. Näen Jumalan valtakunnan, joka on moninaisempi kuin osaamme kuvitellakaan. Useimmat pakolaiset tulevat muslimimaista. He tulevat kristilliselle keskukselle, istuvat alas, kuuntelevat evankeliumia ja kyselevät, kuka Jeesus on.
Saksasta kävi hiljattain kahden viikon ajan aktioryhmä Samoksen kristillisellä keskuksella, jonka työyhteydessä olen. Eräs osallistujista sanoi, että kotimaassaan hän yrittää kertoa evankeliumia muslimeille, mutta nämä eivät kuuntele eikä heitä kiinnosta lainkaan. ”Miten on mahdollista, että täällä muslimit ottavat sinut, Reza, vastaan, hyväksyvät sinut ja saat heidän huomionsa, kun julistat evankeliumia?”, hän ihmetteli.
Pakolaiset todellakin ovat kiinnostuneita Jeesuksesta täällä Samoksella. Heitä ei tarvitse houkutella saati pakottaa, vaan he haluavat tulla keskuksen työn piiriin. He haluavat kuunnella ja kysyä kysymyksiä. Heillä on paljon haasteita ja he ovat avoimia evankeliumia kohtaan tässä uuden maan vapauden ilmapiirissä. Kokemus osoittaa, että siirtyessään eteenpäin Euroopassa heidän kiinnostuksensa evankeliumia kohtaan laimenee. Siksi aika täällä saarella on suuri mahdollisuus sekä heille että meille.
Oma palvelutyöni alkoi vuosia sitten tällä tavalla: Kun asuin vielä Iranissa, hallinnon edustajat ottivat kiinni pastoreita ja tappoivat heitä. He veivät hengen myös omalta pastoriltani, ja laittoivat minut vankilaan muutamaksi kuukaudeksi. Siellä sain kutsumukseni Herralta: hän halusi minun opettavan Raamattua niille, jotka kaipaavat opetusta. Jesaja 50:4-5 puhutteli minua: ”Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin. Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni.” Sain ”taitavan kielen”, niin että osaan puhua kieltä, jota vastaanottaja ymmärtää.
Tilitiedot lahjoittamista varten:
Saaja: Lähetysyhdistys Kylväjä
IBAN: FI57 4405 0010 0212 96
BIC: ITELFIHH
Viitenumero: 2100 0108 0
Rahankeräyslupa: kylvaja.fi/rahankerayslupa
Kesäsäiden tultua väki pakolaisleirillä on kasvanut, monilla on perheet mukana. Myös kristillisellä keskuksella on riittänyt kävijöitä. Joskus paikalla on 300 pakolaista päivässä. Kerran talo oli niin täynnä väkeä, että jouduin kiipeämään ikkunasta sisään, jotta pääsin etuosaan opettamaan! Miksi niin moni haluaa tulla keskukselle? Syitä on useita: 1) he tulevat viettämään aikaa yhdessä toisten kanssa, 2) he saavat lämmintä ruokaa, 3) he tulevat kuulemaan evankeliumia, kysymään kysymyksiä, oppimaan, mikä on kristillinen seurakunta ja oppimaan kristinuskosta, 4) he tulevat käymään keskusteluja keskuksen vapaaehtoisten kanssa sekä 5) he saavat Raamatun ja oppimateriaalia.
Tänä keväänä kristillinen keskus sai kontin, jota voi pitää pakolaisleirin läheisyydessä (kuvassa). Tiistaisin pidämme kontilla englannin kielen oppitunnin ja raamattupiirin.
Samos on yksi niitä paikkoja, joissa apostoli Paavali kävi (Apt. 20:15). Ymmärrän Paavalin innon ja palon tehdä lähetysmatkoja. Kun olin nuori, kaipasin kovasti päästä Jerusalemiin ja kulkea paikoissa, joissa Jeesus eli ja palveli. Poliittisten levottomuuksien ja jännitteiden takia en koskaan päässyt tuolle matkalle.
Siitä päivästä lähtien, kun saavuin Samokselle, olen ollut todistamassa Kristuksen jalanjälkiä tässä paikassa – olen nähnyt hänen muuttavan elämiä. Minulle tämä saari on kuin pilkahdus taivaasta, missä koen Jeesuksen läsnäoloa ja näen hänen jalanjälkiään joka päivä.
Joulukuun lopussa kastoin nuoren naisen, joka oli uskonut Jeesukseen ja kaivannut saada kasteen jo viiden vuoden ajan. Kylmästä talvisäästä ja hyisestä merivedestä huolimatta hän otti uskonaskeleensa. Tammikuussa viisi raamattupiiriopiskelijaani kastettiin. Saatoin kuvitella Jeesuksen hymyilevän meille pilvien raosta.
_________
Mohammadin tarina
Iranilainen Mohammad, joka kasvoi uskonnollisessa kaupungissa, päätti kääntyä pois siitä uskosta, johon yhteiskunta ja hallinto oli hänet pakottanut. Jalkapallo-otteluissa hän näki toisinaan pelaajia, jotka tekivät ristinmerkin maalinteon tai pelin voittamisen jälkeen. Mohammad tuli uteliaaksi ja alkoi tutkia ristinmerkin taustaa. Tutkimusretkellään hän matkusti Turkin puolelle, mistä hän löysi persiankielisen seurakunnan. Siellä hän kohtasi Kristuksen. Tuon seurakunnan työntekijät, jotka ovat minun ystäviäni, kertoivat Mohammadille ilosanoman. Hän antoi sydämensä Jeesukselle ja palasi myöhemmin Iraniin.
Joitain vuosia myöhemmin Mohammad joutui jättämään kotimaansa. Siellä on mahdotonta tutkia vapaasti Raamattua tai elää kristinuskoa näkyvästi todeksi, eikä voi tulla kastetuksi kristityksi, opiskella uskonperusteita tai osallistua persiankielisen seurakunnan toimintaan. Mohammadilla oli unelma löytää persiankielinen seurakunta ja saada kaste. Tätä etsiessään hän saapui Samokselle. Osallistuttuaan sekä online-tunneille että henkilökohtaisille oppitunneille hän pyysi tulla kastetuksi. Tässä eräänä päivänä saimme ilon todistaa hänen kastettaan ja osallistua hänen juhlaansa.
_________
Rukoilkaa kanssani ja puolestani:
– Työni tarvitsee moninkertaistumista. Rukoillaan lisää ”rezoja” töihin Samokselle. Voin kouluttaa heidät. Sitten kun olen saanut apua Samokselle, voisin itse kiertää muillakin saarilla tai muissakin kaupungeissa, jopa muissa maissa, auttamassa maahanmuuttajatyössä. Rukoilisitko kanssani, että Jumala kutsuu työmiehiä elopellolleen tänne Samoksellekin?
– Olen kärsinyt erikoisesta lihasheikkoudesta. Pyydän Jumalalta terveyttä ja lääkäreille viisautta.
– Joskus tunnen oloni yksinäiseksi ja kaipaan ikäistäni seuraa, ystäviä, joiden kanssa voisin jakaa elämää.
– Jumala, johdata minua käydessäni Suomessa Kylväjän kesäpäivien aikaan kesäkuun alkupuolella.
– Kiitos rakas Jumala, kannatukseni on kasvanut ja minun on mahdollista jatkaa työtäni. Kiitos jokaiselle seurakunnalle ja yksilöuskovalle tuesta!
Toivottavasti nähdään Tikkurilassa 6.-7. kesäkuuta! Pidän puheenvuoron Majatalo-illassa perjantaina. Lauantaina Samoksen työ on vahvasti esillä dokumentissa, joka julkaistaan osana ohjelmaa. Samassa yhteydessä kerron lisää työstäni pakolaisten parissa. Täältä löytyy Kesäpäivien ohjelma: https://www.kylvaja.fi/kesapaivat/ohjelma-2/
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto Missionmen ry kokoontui keskiviikkona vuosikokoukseensa Turun Sinitaivassaliin. Illan aikana käsiteltiin odotetusti liiton viime vuoden toimintaa, taloutta ja tulevaisuuden suunnitelmia, mutta esiin nousi myös merkittävä avaus: hallitukselle myönnettiin valtuudet uuden osakeyhtiön perustamiseen studion toteutusta varten.
Kokous käynnistyi arvokkaasti virrellä 105, jonka jälkeen puheenjohtaja Harri Seikola avasi tilaisuuden klo 18:02. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Kouki ja sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Arni Hukari. Läsnä oli 22 äänivaltaista jäsentä – 18 henkilöjäsentä ja 4 yhteisöjäsentä – mikä varmisti kokouksen päätösvaltaisuuden. Kutsu oli toimitettu sääntöjen mukaisesti uutiskirjeellä ja julkaistu liiton verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Kokous eteni esityslistan mukaisesti. Toiminnanjohtaja Hukari esitteli vuoden 2024 toimintakertomuksen, jossa nostettiin esiin liiton keskeiset tapahtumat ja toimintamuodot. Talousasiat esitteli hallituksen puheenjohtaja Seikola, ja tilinpäätös vahvistettiin ilman muutosehdotuksia. Tilintarkastuskertomus ei sisältänyt varaumia, ja sekä hallitukselle että toiminnanjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus yksimielisesti.
Kokouksen keskeiseksi päätökseksi nousi hallitukselle myönnetty valtuutus perustaa liiton alaisuuteen osakeyhtiö. Yhtiön tehtäväksi tulee studion toteuttamisen selvittäminen Missionmenin strategian pohjalta. Päätös antaa liitolle aiempaa vahvemmat edellytykset kehittää viestintä- ja sisällöntuotantoaan nykyaikaisemmalle tasolle.
Tilaisuus päättyi klo 18:53 kiitoksin ja siunaavin sanoin. Pöytäkirjan allekirjoittivat kokouksen puheenjohtaja Kari Kouki ja sihteeri Arni Hukari. Pöytäkirjan tarkastivat Seppo Virtanen ja Vesa Viitaniemi.
Tiesitkö, että yli 360 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi? Monissa maissa heitä uhkaavat syrjintä, väkivalta ja jopa vankeustuomiot vain siksi, että he harjoittavat uskoaan.
Syyrian pitkäaikainen presidentti Bashar al-Assad pakeni maasta joulukuussa 2024, mikä päätti lähes 50 vuotta kestäneen Assadin perheen hallinnon. Tämä äkillinen vallanvaihto jätti Syyrian epävarmuuden tilaan, jossa erilaiset oppositioryhmät ovat jakaneet hallinta-alueita keskenään.
Humanitaarinen tilanne Syyriassa on heikentynyt entisestään. Yli 16 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua, ja noin miljoona on joutunut uudelleen siirtymään maan sisällä. Pakolaisleirit ovat ylikuormittuneita, ja peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat vakavasti häiriintyneet.
Syyrian kristityt elävät juuri nyt jatkuvan uhan alla, sillä sekä ääri-islamistit että muut ryhmittymät kohdistavat heihin hyökkäyksiä. Monet kirkot on tuhottu, ja kristittyjä on joutunut pakenemaan kodeistaan.
Syyrian kristittyjen väestö onkin jatkanut vähenemistään jo yli vuosikymmenen ajan. Maan taloudellinen romahdus, sotavuosien kohdennetut hyökkäykset ja nykyinen pelko valtion suojan puutteesta terroristijärjestöjä vastaan saavat monet kristityt epäröimään jäämistä. Jotkut rohkeat kristityt voivat päättää jäädä, kun taas toiset eivät ehkä edes voi lähteä. Muslimitaustaisille kristityille kääntyneille haasteet tulevat todennäköisesti jatkumaan.
On epätodennäköistä, että Syyrian kristityillä olisi suoraa vaikutusvaltaa uuden hallituksen muodostamiseen. Kuitenkin heidän pitkään jatkuneita rauhanomaisia, yhteiskunnallisia ja hyväntekeväisyystyön kautta tapahtuvia vaikutusmahdollisuuksiaan ei tule aliarvioida. Vaikka he ovat pieni ja kutistuva vähemmistö, heidän panoksensa on yhä merkittävä Syyrian tulevaisuuden muovaamisessa.
Me voimme olla heidän tukenaan – rukouksin, tietoisuutta lisäämällä ja auttamalla järjestöjä, jotka tukevat vainottuja kristittyjä.
📌 Jos haluat tietää lisää tai auttaa, tutustu esimerkiksi Open Doorsin tai Marttyyrien Äänen työhön.
#VainotutKristityt #UskonVapaus #SeistäänYhdessä”
Lähteet: UNHCR, Word Vision, Open Doors, https://www.persecution.org/2025/01/07/a-summary-of-whats-unfolding-in-syria/
Paasto saattaa nykypäivänä herättää monenlaisia mielikuvia. Toisille se on terveysteko, osa kehonpuhdistusta tai elämäntaparemonttia. Toisille se taas kuulostaa vieraalta ja ehkä tarpeettomalta – miksi tietoisesti kieltäytyä ruoasta tai mukavuuksista maailmassa, jossa kaikkea on tarjolla enemmän kuin koskaan? Kristillisessä perinteessä paasto ei ole vain ruumiillinen harjoitus, vaan ennen kaikkea hengellinen matka. Se on tie vapauteen ja elämän syvempään ymmärtämiseen, ei ainoastaan uhrautumista tai luopumista.
Paaston ytimessä on yksinkertainen, mutta voimakas totuus: luopumalla jostakin, voimme löytää enemmän kuin olisimme koskaan uskoneet.
Paaston raamatullinen perusta
Paasto on läpi Raamatun keskeinen osa Jumalan kansan elämää. Vanhan testamentin aikana paasto oli tapa osoittaa katumusta, etsiä Jumalan tahtoa ja pyytää apua hädän hetkellä. Esimerkiksi profeetta Joelin kirjassa kansaa kutsutaan paastoon ja parannukseen:
“Palatkaa minun luokseni kaikesta sydämestänne paastoten, itkien ja valittaen.” (Joel 2:12)
Uudessa testamentissa paasto saa syvemmän merkityksen. Jeesus itse paastosi neljäkymmentä päivää erämaassa ennen julkisen toiminnan aloittamista (Matt. 4:1-2). Hän ei tehnyt sitä näyttääkseen vahvuuttaan, vaan valmistautuakseen kohtaamaan sen tehtävän, jonka Isä oli hänelle antanut.
Jeesus myös opettaa, ettei paasto ole ulkoista näytelmää tai muilta ihailun keräämistä varten, vaan sydämen asenne:
“Kun paastoatte, älkää näyttäkö synkiltä niin kuin tekopyhät… vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi.”(Matt. 6:16-17)
Paasto on siis henkilökohtainen, Jumalan ja ihmisen välinen suhde, joka kutsuu sydämen hiljentymiseen ja oman elämän suuntaamiseen kohti Häntä.
Miksi paastota? Luopuminen on löytämistä
Kristillinen paasto ei ole itsekurin harjoittamista omaksi ansioksi. Se ei ole myöskään yritys “ansaita” Jumalan suosiota. Paasto on tapa avata sydän Jumalan läsnäololle ja opetella luopumaan siitä, mikä sitoo ja rajoittaa. Se on muistutus siitä, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta (Matt. 4:4).
Nykyihmiselle paasto voi merkitä konkreettista kieltäytymistä ruoasta, mutta yhtä lailla se voi tarkoittaa vapautumista muista riippuvuuksista ja sidoksista: somesta, viihteestä, kuluttamisesta, kiireestä. Kun pysähdymme ja riisuudumme turhasta, jää tilaa kuunnella itseämme ja Jumalaa.
Paasto ei ole vain hengellinen harjoitus, vaan myös tapa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se tarjoaa keholle levon ja mielelle selkeyden. Kun luovumme ylenmääräisestä syömisestä, jatkuvasta ärsyketulvasta tai tavaroiden hamuamisesta, opimme tyytymään vähempään ja huomaamme usein, että vähemmän onkin enemmän.
• Hengellinen selkeys: Paasto hiljentää mielen ja auttaa keskittymään siihen, mikä on olennaista.
• Itsekuri ja vapaus: Paasto opettaa hallitsemaan omia haluja ja tekemään tietoisia valintoja, mikä lisää sisäistä vapautta.
• Yhteys kärsiviin: Luopumalla omasta mukavuudesta muistamme niitä, joilla ei ole valinnanvaraa. Paasto voi synnyttää myötätuntoa ja halua auttaa toisia.
• Kiitollisuus: Kun hetkeksi luovumme siitä, mikä on meille itsestään selvää, opimme arvostamaan lahjoja, joita arjessa helposti pidämme itsestäänselvyyksinä.
Miten aloittaa paasto nykypäivänä?
Paasto voi olla monenlaista, eikä se tarkoita samaa kaikille. Tärkeintä on sydämen suunta ja avoimuus Jumalalle. Tässä muutamia ajatuksia, miten paastoa voi harjoittaa paastonajan viikkoina:
• Ravinnosta luopuminen: Karsi ruokavaliosta herkkuja tai vähennä aterioiden määrää. Joillekin sopii täysi paasto yhdestä ateriasta päivässä.
• Median paasto: Rajoita someaikaa tai luovu kokonaan turhasta ruutujen tuijottelusta. Käytä vapautunut aika rukoukseen tai Raamatun lukemiseen.
• Yksinkertaistaminen: Vähennä ostamista ja kuluttamista. Pidä ostoslakko ja keskity kiitollisuuteen siitä, mitä sinulla jo on.
• Palvelun paasto: Käytä aikaa ja energiaa muiden auttamiseen, vaikka se vaatisi oman mukavuusalueen jättämistä.
Lopuksi: Paasto on lahja, ei suoritus
Kristillisessä paastossa on kyse vapaudesta, ei pakosta. Se on Jumalan tarjoama mahdollisuus pysähtyä, hiljentyä ja avautua Hänen armollensa. Kun paastomme, muistamme, että emme ole omien ponnistelujemme varassa. Jumala ravitsee meitä Sanallaan, armollaan ja läsnäolollaan.
Paasto voi rikastuttaa elämää enemmän kuin osaamme odottaa. Se avaa oven syvempään yhteyteen Jumalan, lähimmäisten ja itsemme kanssa.
Miten sinä voisit tänä paaston aikana pysähtyä ja luopua jostain, jotta voisit löytää jotain enemmän?
Johdatus kristilliseen kurinalaisuuteen – Tie vapauteen vai kahleisiin?
Kurinalaisuus ei ole sana, joka herättää ensisijaisesti innostusta nykypäivän ihmisessä. Se tuo helposti mieleen rajoitukset, säännöt ja ehkä jopa kylmän ankaruuden. Monille kristillinen kurinalaisuus kuulostaa vanhanaikaiselta käsitteeltä – jotain, mikä kuului menneisiin vuosisatoihin, luostareihin ja erakkojen kammioihin. Kuitenkin, kun tarkastelemme Raamattua ja kristillistä perinnettä tarkemmin, huomaamme, että kurinalaisuus ei ole kahle, vaan avain vapauteen. Se ei ole itsensä kiduttamista, vaan polku todelliseen elämän täyteyteen.
Raamatullinen perusta kurinalaisuudelle
Kristillisellä kurinalaisuudella on vahvat juuret Raamatussa. Paavali kirjoittaa:
“Jokainen kilpailuun osallistuva noudattaa kaikessa itsehillintää… Minä juoksen enkä harhaile päämäärättä, minä nyrkkeilen enkä iske ilmaan. Kuritan ja alistan ruumiini, etten minä, joka olen muille julistanut, itse joutuisi hylätyksi.”(1. Kor. 9:25-27)
Tässä Paavali vertaa kristillistä elämää urheilijan harjoitteluun. Kestävyys, keskittyminen ja itsehillintä ovat välttämättömiä, jotta voisi saavuttaa päämääränsä. Tämä ajatus toistuu myös Jeesuksen opetuksissa. Hän kehottaa seuraajiaan ottamaan ristinsä ja seuraamaan häntä (Matt. 16:24). Tämä ei tarkoita raskasta taakkaa, vaan tietoista valintaa elää tavalla, joka ohjaa kohti Jumalaa.
Kurinalaisuus on osa opetuslapseutta. Se ei ole itse tarkoitus, vaan keino kasvaa lähemmäksi Kristusta. Kun ihminen sitoutuu rukoukseen, paastoon, Raamatun lukemiseen ja hengelliseen mietiskelyyn, hän ei sulkeudu vapaudelta – päinvastoin, hän oppii elämään aidosti vapaana.
Kurinalaisuus ja vapaus – ristiriita vai todellinen tie iloon?
Maailma opettaa meille, että todellinen vapaus tarkoittaa sitä, että voimme tehdä mitä haluamme, milloin haluamme. Tämä ajatusmalli on kuitenkin harhaanjohtava. Jos ihminen antaa itsensä täysin halujensa vietäväksi, hänestä ei tule vapaa, vaan riippuvainen: ruoasta, somesta, viihteestä, mielihyvästä. Hän saattaa menettää kykynsä keskittyä olennaiseen ja elää tietoisesti.
Kristillisessä perinteessä vapaus ei tarkoita kontrolloimatonta elämää, vaan kykyä valita hyvää. Jeesus sanoo:
“Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh. 8:31-32)
Kristillinen kurinalaisuus ei siis sido, vaan vapauttaa. Se auttaa ihmistä murtautumaan pois niistä tottumuksista ja asenteista, jotka sitovat häntä. Kun ihminen oppii hillitsemään itseään ja valitsemaan tietoisesti hyvän, hän alkaa elää syvemmin ja täydemmin.
Kurinalaisuus nykypäivän kristitylle
Mitä tämä tarkoittaa nykyihmiselle? Kristillinen kurinalaisuus ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lähteä erämaahan asumaan tai viettää tuntikausia askeettisessa hiljaisuudessa. Se tarkoittaa käytännön valintoja:
• Aikamme hallinta: Pystynkö rajoittamaan ruutuaikaa, jotta voin keskittyä perheeseeni, rukoukseen ja hengelliseen kasvuun?
• Mielihalujen hallinta: Onko minulla itsekuria vastustaa impulsiivisia päätöksiä ja valita kestävää hyvää välittömän nautinnon sijaan?
• Hengellinen harjoitus: Olenko valmis säännöllisesti hiljentymään, lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, vaikka mieleni tekisi jotain muuta?
Kristillinen kurinalaisuus ei ole sääntöjen orjallista noudattamista, vaan tietoinen päätös valita elämän täyteys. Se ei ole luopumista vapaudesta, vaan tie siihen.
Paasto, rukous ja hengellinen elämä eivät ole itsessään päämääriä, vaan välineitä, joiden avulla voimme kasvaa Jumalan rakkaudessa ja oppia elämään aidosti hyvinvoivaa elämää. Paaston aikana meillä on erityinen mahdollisuus harjoitella tätä – valita tietoisesti vähemmän, jotta voimme saada enemmän.
Mihin asioihin elämässäsi kaipaat enemmän kurinalaisuutta? Millä tavoin voisit paaston aikana harjoittaa kristillistä itsehillintää, jotta se vapauttaisi sinut kohti täyttä elämää?
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto tukee Rezan työtä, tule sinäkin mukaan tukijaksi tärkeään työhön!
Rezan esittely:
Olen kotoisin Iranista, mutta jouduin pakenemaan kotimaastani vainon tähden. Minulla on kokemusta samankaltaisesta taustasta tulevien kristittyjen rinnalla kulkijana. Intohimoni on kertoa Isän rakkaudesta ja armosta, sillä vain siinä on toivo! Haluan auttaa ihmisiä kasvamaan uskossa ja Jeesuksen tuntemisessa. Opetan Raamattua, mentoroin ja rohkaisen; tällaiselle hengelliselle vanhemmuudelle on valtava tarve. Vuodesta 2023 olen työskennellyt Kylväjän palveluksessa Ateenassa toimivan raamattukoulun yhteydessä. Lisäksi koulutan persiankielisiä kristittyjä eri puolilla maailmaa verkon välityksellä. Tavoitteena on johtajien varustaminen ja heidän yhteen saattamisensa, jotta paikallisseurakuntien työ voi moninkertaistua.
