Tämän viikon Päivän Sanoissa tutkiskellaan muutamien oikeudellisten käsitteiden näkymistä Raamatussa.
Maanantai: Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle, kumpaakin Herra kammoksuu. Sananlaskut 17:15
Syyttömyysolettama tarkoittaa, että jokaista, jopa todennäköisin syin epäityäkin, on pidettävä syyttömänä, kunnes hänet todistetaan ja tuomitaan syylliseksi. Epäillyn ei tarvitse todistaa syyttömyyttään välttyäkseen rangaistukselta, koska syyttömyysolettama asettaa näyttötaakan rikosasioissa aina syyttäjälle. Jos syyte hylätään, tuomioistuin ei tuomitse epäiltyä syyttömäksi, koska epäilty on ollut sitä koko ajan.
Syyttömyysolettama on ihmisoikeuksiin kuuluva periaate, joka löytyy mm. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Ja Raamatusta.
Tiistai: Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa. Matteus 18:30
Velka on velallisen velvoite, jonka sisältönä on jokin varallisuusarvon käsittävä suoritus velkojalle eli velkasuhteen toiselle osapuolelle. Suorituksen täyttämättä jättäminen aiheuttaa oikeudellisen vastuun.
Velka voi syntyä vapaaehtoisen oikeustoimen perusteella tai se voi perustua lakiin. Vapaaehtoisia oikeustoimia ovat mm. velaksianto (laina), osamaksukauppa ja lupaus lahjasta. Lakiperusteinen maksuvelvollisuus voi syntyä monella tavalla. Esimerkkeinä vahingonkorvausvastuu, perusteettoman edun palautus ja aviopuolison velvollisuus maksaa tasinkoa.
Raamattukin lähtee siitä, että velka on maksettava, ja sopimukset pidettävä. Pacta sunt servanda.
Keskiviikko: Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemäntenä pysy työstäsi erossa, niin että härkäsi ja aasisi voivat levätä ja vierasheimoiset työntekijäsi ja vähäisimmätkin orjasi saavat virkistäytyä. 2. Mooseksen kirja 23:12
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.
Työajan käsite on myös työnteon paikasta riippumaton. Työaikaa on siten työhön käytetty aika paikasta riippumatta: etätyö, kuten kotona, asiakkaan luona, kahvilassa tai kirjastossa tehty työ, sekä matkustettaessa työnantajan määräyksestä tehty työ. Työaika säädellään nykyisin 1.1.2020 voimaan tulleessa työaikalaissa (5.7.2019/872).
Nykykäytäntö on, että työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on työaikalaissa todettua enintään 40 tunnin viikkotyöaikaa lyhyempi, yksityisellä sektorilla 37 tuntia 30 minuutia ja julkisella sektorilla 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Työajan ulkopuolinen aika on (ainakin työelämän kannalta) vapaa-aikaa. Tavallisesti vapaa-aika tosin käsitetään suppeammin siten, että siihen ei lueta myöskään esimerkiksi nukkumiseen tai kotitaloustöihin menevää aikaa.
Raamatussa vapaa-aikaa (= seitsemäs päivä) pidetään tärkeämpänä kuin työaikalaissa. Meidän pitäisikin ymmärtää, että kiireettömyys, lepo ja hengähdystauot eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ne ovat kuitenkin palauttajina tärkeitä. Lähes unenveroisia hetkiä.
Torstai: Älkää oikeutta jakaessanne tehkö vääryyttä. Älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, mutta älä myöskään suosi mahtavaa, vaan ole lähimmäisesi tuomarina oikeudenmukainen. Mooseksen kirja 19:15
Olaus Petrin tuomarinohjeiden mukaan: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.
Olaus Petrin tuomarinohjeet julkaistiin ensi kerran painettuina vuonna 1616, ja ne ovat olleet jo runsaan 360 vuoden ajan lakikirjan johdantona sekä Ruotsissa että Suomessa.
Oikeus ja kohtuus on Raamatun tavoin nykylainsäädännön ja tuomioistuinlaitoksen sekä kaiken hallinnon peruslähtökohta. Joskus joutuu kyllä miettimään, onko oikeus ja kohtuus vain kirjallista, päätösten ollessa jotain muuta. Ihmisen – nuoren, aikuisen, koululaisen, opiskelijan, yrittäjän – tavallinen arki on usein vaivalla rakennettu. Ihminen nousee helposti puolustuskannalle, jos joku yrittää tulla tätä arkea oikeudettomasti ja kohtuuttomasti rikkomaan.
Perjantai: Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta. Job 13:10
Oikeudenkäymiskaaren 17:44 §:n mukaan: ”Todistajan on ennen kuulustelua annettava seuraava vakuutus: Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”
Oikeudenkäymiskaaren 17:46 §:n mukaan lisäksi: ”Ennen kuin todistaja tai asiantuntija esittää kertomuksensa, tuomioistuimen puheenjohtajan on muistutettava häntä totuusvelvollisuudesta ja, jos vakuutus on annettu, sen tärkeydestä.”
Rikoslain 15:1 §:ssä todetaan puolestaan, että ”Jos todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa tai muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.”
Totuus on arvo sinänsä, mutta se ei taida enää olla itseisarvo …? Valeuutiset, subjektiiviset totuudet, faktoja loukkaava lobbaus jne. ovat räikeitä esimerkkejä siitä, miten ihmisten mielipiteisiin yritetään vaikuttaa keinoja kaihtamatta. Tavoitteena poliittinen tai taloudellinen menestys. Niiden takaamiseksi totuutta voidaan vääntää sopivan näköiseksi. Tärkeää ei ole se, miten asiat ovat vaan se, miltä ne näyttävät.
Näin ei pitäisi olla. Raamatunkaan mukaan.