mennessä Arni Hukari | maalis 10, 2025 | Lähetystyö, Uutiset, Yleinen
Paasto saattaa nykypäivänä herättää monenlaisia mielikuvia. Toisille se on terveysteko, osa kehonpuhdistusta tai elämäntaparemonttia. Toisille se taas kuulostaa vieraalta ja ehkä tarpeettomalta – miksi tietoisesti kieltäytyä ruoasta tai mukavuuksista maailmassa, jossa kaikkea on tarjolla enemmän kuin koskaan? Kristillisessä perinteessä paasto ei ole vain ruumiillinen harjoitus, vaan ennen kaikkea hengellinen matka. Se on tie vapauteen ja elämän syvempään ymmärtämiseen, ei ainoastaan uhrautumista tai luopumista.
Paaston ytimessä on yksinkertainen, mutta voimakas totuus: luopumalla jostakin, voimme löytää enemmän kuin olisimme koskaan uskoneet.
Paaston raamatullinen perusta
Paasto on läpi Raamatun keskeinen osa Jumalan kansan elämää. Vanhan testamentin aikana paasto oli tapa osoittaa katumusta, etsiä Jumalan tahtoa ja pyytää apua hädän hetkellä. Esimerkiksi profeetta Joelin kirjassa kansaa kutsutaan paastoon ja parannukseen:
“Palatkaa minun luokseni kaikesta sydämestänne paastoten, itkien ja valittaen.” (Joel 2:12)
Uudessa testamentissa paasto saa syvemmän merkityksen. Jeesus itse paastosi neljäkymmentä päivää erämaassa ennen julkisen toiminnan aloittamista (Matt. 4:1-2). Hän ei tehnyt sitä näyttääkseen vahvuuttaan, vaan valmistautuakseen kohtaamaan sen tehtävän, jonka Isä oli hänelle antanut.
Jeesus myös opettaa, ettei paasto ole ulkoista näytelmää tai muilta ihailun keräämistä varten, vaan sydämen asenne:
“Kun paastoatte, älkää näyttäkö synkiltä niin kuin tekopyhät… vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi.”(Matt. 6:16-17)
Paasto on siis henkilökohtainen, Jumalan ja ihmisen välinen suhde, joka kutsuu sydämen hiljentymiseen ja oman elämän suuntaamiseen kohti Häntä.
Miksi paastota? Luopuminen on löytämistä
Kristillinen paasto ei ole itsekurin harjoittamista omaksi ansioksi. Se ei ole myöskään yritys “ansaita” Jumalan suosiota. Paasto on tapa avata sydän Jumalan läsnäololle ja opetella luopumaan siitä, mikä sitoo ja rajoittaa. Se on muistutus siitä, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta (Matt. 4:4).
Nykyihmiselle paasto voi merkitä konkreettista kieltäytymistä ruoasta, mutta yhtä lailla se voi tarkoittaa vapautumista muista riippuvuuksista ja sidoksista: somesta, viihteestä, kuluttamisesta, kiireestä. Kun pysähdymme ja riisuudumme turhasta, jää tilaa kuunnella itseämme ja Jumalaa.
Paaston hyödyt nykyihmiselle – kokonaisvaltaista hyvinvointia
Paasto ei ole vain hengellinen harjoitus, vaan myös tapa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se tarjoaa keholle levon ja mielelle selkeyden. Kun luovumme ylenmääräisestä syömisestä, jatkuvasta ärsyketulvasta tai tavaroiden hamuamisesta, opimme tyytymään vähempään ja huomaamme usein, että vähemmän onkin enemmän.
• Hengellinen selkeys: Paasto hiljentää mielen ja auttaa keskittymään siihen, mikä on olennaista.
• Itsekuri ja vapaus: Paasto opettaa hallitsemaan omia haluja ja tekemään tietoisia valintoja, mikä lisää sisäistä vapautta.
• Yhteys kärsiviin: Luopumalla omasta mukavuudesta muistamme niitä, joilla ei ole valinnanvaraa. Paasto voi synnyttää myötätuntoa ja halua auttaa toisia.
• Kiitollisuus: Kun hetkeksi luovumme siitä, mikä on meille itsestään selvää, opimme arvostamaan lahjoja, joita arjessa helposti pidämme itsestäänselvyyksinä.
Miten aloittaa paasto nykypäivänä?
Paasto voi olla monenlaista, eikä se tarkoita samaa kaikille. Tärkeintä on sydämen suunta ja avoimuus Jumalalle. Tässä muutamia ajatuksia, miten paastoa voi harjoittaa paastonajan viikkoina:
• Ravinnosta luopuminen: Karsi ruokavaliosta herkkuja tai vähennä aterioiden määrää. Joillekin sopii täysi paasto yhdestä ateriasta päivässä.
• Median paasto: Rajoita someaikaa tai luovu kokonaan turhasta ruutujen tuijottelusta. Käytä vapautunut aika rukoukseen tai Raamatun lukemiseen.
• Yksinkertaistaminen: Vähennä ostamista ja kuluttamista. Pidä ostoslakko ja keskity kiitollisuuteen siitä, mitä sinulla jo on.
• Palvelun paasto: Käytä aikaa ja energiaa muiden auttamiseen, vaikka se vaatisi oman mukavuusalueen jättämistä.
Lopuksi: Paasto on lahja, ei suoritus
Kristillisessä paastossa on kyse vapaudesta, ei pakosta. Se on Jumalan tarjoama mahdollisuus pysähtyä, hiljentyä ja avautua Hänen armollensa. Kun paastomme, muistamme, että emme ole omien ponnistelujemme varassa. Jumala ravitsee meitä Sanallaan, armollaan ja läsnäolollaan.
Paasto voi rikastuttaa elämää enemmän kuin osaamme odottaa. Se avaa oven syvempään yhteyteen Jumalan, lähimmäisten ja itsemme kanssa.
Miten sinä voisit tänä paaston aikana pysähtyä ja luopua jostain, jotta voisit löytää jotain enemmän?
mennessä Arni Hukari | maalis 4, 2025 | Lähetystyö, Uutiset, Yleinen
Johdatus kristilliseen kurinalaisuuteen – Tie vapauteen vai kahleisiin?
Kurinalaisuus ei ole sana, joka herättää ensisijaisesti innostusta nykypäivän ihmisessä. Se tuo helposti mieleen rajoitukset, säännöt ja ehkä jopa kylmän ankaruuden. Monille kristillinen kurinalaisuus kuulostaa vanhanaikaiselta käsitteeltä – jotain, mikä kuului menneisiin vuosisatoihin, luostareihin ja erakkojen kammioihin. Kuitenkin, kun tarkastelemme Raamattua ja kristillistä perinnettä tarkemmin, huomaamme, että kurinalaisuus ei ole kahle, vaan avain vapauteen. Se ei ole itsensä kiduttamista, vaan polku todelliseen elämän täyteyteen.
Raamatullinen perusta kurinalaisuudelle
Kristillisellä kurinalaisuudella on vahvat juuret Raamatussa. Paavali kirjoittaa:
“Jokainen kilpailuun osallistuva noudattaa kaikessa itsehillintää… Minä juoksen enkä harhaile päämäärättä, minä nyrkkeilen enkä iske ilmaan. Kuritan ja alistan ruumiini, etten minä, joka olen muille julistanut, itse joutuisi hylätyksi.”(1. Kor. 9:25-27)
Tässä Paavali vertaa kristillistä elämää urheilijan harjoitteluun. Kestävyys, keskittyminen ja itsehillintä ovat välttämättömiä, jotta voisi saavuttaa päämääränsä. Tämä ajatus toistuu myös Jeesuksen opetuksissa. Hän kehottaa seuraajiaan ottamaan ristinsä ja seuraamaan häntä (Matt. 16:24). Tämä ei tarkoita raskasta taakkaa, vaan tietoista valintaa elää tavalla, joka ohjaa kohti Jumalaa.
Kurinalaisuus on osa opetuslapseutta. Se ei ole itse tarkoitus, vaan keino kasvaa lähemmäksi Kristusta. Kun ihminen sitoutuu rukoukseen, paastoon, Raamatun lukemiseen ja hengelliseen mietiskelyyn, hän ei sulkeudu vapaudelta – päinvastoin, hän oppii elämään aidosti vapaana.
Kurinalaisuus ja vapaus – ristiriita vai todellinen tie iloon?
Maailma opettaa meille, että todellinen vapaus tarkoittaa sitä, että voimme tehdä mitä haluamme, milloin haluamme. Tämä ajatusmalli on kuitenkin harhaanjohtava. Jos ihminen antaa itsensä täysin halujensa vietäväksi, hänestä ei tule vapaa, vaan riippuvainen: ruoasta, somesta, viihteestä, mielihyvästä. Hän saattaa menettää kykynsä keskittyä olennaiseen ja elää tietoisesti.
Kristillisessä perinteessä vapaus ei tarkoita kontrolloimatonta elämää, vaan kykyä valita hyvää. Jeesus sanoo:
“Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh. 8:31-32)
Kristillinen kurinalaisuus ei siis sido, vaan vapauttaa. Se auttaa ihmistä murtautumaan pois niistä tottumuksista ja asenteista, jotka sitovat häntä. Kun ihminen oppii hillitsemään itseään ja valitsemaan tietoisesti hyvän, hän alkaa elää syvemmin ja täydemmin.
Kurinalaisuus nykypäivän kristitylle
Mitä tämä tarkoittaa nykyihmiselle? Kristillinen kurinalaisuus ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lähteä erämaahan asumaan tai viettää tuntikausia askeettisessa hiljaisuudessa. Se tarkoittaa käytännön valintoja:
• Aikamme hallinta: Pystynkö rajoittamaan ruutuaikaa, jotta voin keskittyä perheeseeni, rukoukseen ja hengelliseen kasvuun?
• Mielihalujen hallinta: Onko minulla itsekuria vastustaa impulsiivisia päätöksiä ja valita kestävää hyvää välittömän nautinnon sijaan?
• Hengellinen harjoitus: Olenko valmis säännöllisesti hiljentymään, lukemaan Raamattua ja rukoilemaan, vaikka mieleni tekisi jotain muuta?
Kristillinen kurinalaisuus ei ole sääntöjen orjallista noudattamista, vaan tietoinen päätös valita elämän täyteys. Se ei ole luopumista vapaudesta, vaan tie siihen.
Paasto, rukous ja hengellinen elämä eivät ole itsessään päämääriä, vaan välineitä, joiden avulla voimme kasvaa Jumalan rakkaudessa ja oppia elämään aidosti hyvinvoivaa elämää. Paaston aikana meillä on erityinen mahdollisuus harjoitella tätä – valita tietoisesti vähemmän, jotta voimme saada enemmän.
Mihin asioihin elämässäsi kaipaat enemmän kurinalaisuutta? Millä tavoin voisit paaston aikana harjoittaa kristillistä itsehillintää, jotta se vapauttaisi sinut kohti täyttä elämää?
mennessä Missionmen | helmi 18, 2022 | Uutiset
Operaatio Ruokakassi on vuonna 2008 perustettu turkulainen pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva avustusjärjestö. Operaatio Ruokakassin tehtävänä on keskitetysti hankkia ja toimittaa ruokaa jaettavaksi yhdistyksen jäsenjärjestöjen kautta vähävaraisille ihmisille. Kaikki jaettava ruoka on ilmaista ruokakassin hakijalle ja jonoon voi tulla kuka tahansa apua tarvitseva.
Ruokakassit tuovat helpotusta monien arkeen ja näin joulun alla Operaatio Ruokakassissa varaudutaan jälleen jakamaan tuhansia ruokakasseja kaikkein vähävaraisimmille. Olemme myös järjestämässä vähävaraisten joulujuhlaa Turun Logomossa 23.12 klo 17.00 alkaen. Juhlaan katetaan jouluateria 800 ruokailijalle. Lisäksi jaossa on ruokakassien lisäksi lapsille joululahjoja. Monelle tämä on ainut tapa viettää yhteistä joulua.
Tänä vuonna monet kustannukset ovat olleet nopeassa kasvussa ja tämä on huomattu kasvavan avun tarpeen lisääntymisenä. Suomen Liikemiesten Lähetysliitto haluaa olla tukemassa Operaatio Ruokakassin työtä, jotta ruokakasseja voidaan jakaa myös jatkossa viikoittain tuhansia.
Osallistu keräykseen ja auta meitä tukemaan Operaatio Ruokakakssin työstä!
Tilitiedot: Turun Seudun Osuuspankki
Saaja: Suomen Liikemiesten Lähetysliitto
Tili: FI04 5716 9020 1092 40
Viitenumero: 1012
Mobilepay: 38389 (Kirjoita viestiin joulu2023, niin osaamme kohdentaa lahjoituksesi)
