Tämän kuukauden Päivän Sanat on kirjoittanut liiton lähetyssihteeri Laura Kalaja ja ne on kerätty sosiaalisen median kristillisistä julkaisuista.

VIIKKO 1: ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.” 1. Kor. 1:21-24

Jos Jeesus on vain hyvä mies ja hyvä opettaja, joka opettaa viisauksia, tai jopa hyvä profeetta, Hän on täysin hyväksyttävä. Kaikki uskonnot ovat tyytyväisiä Häneen, kun Hänet kuvataan hyvänä opettajana.

Mutta sillä hetkellä, kun ylität viivan ja sanot Jeesuksen olevan enemmän kuin opettaja, enemmän kuin profeetta, että Hän on ihmiseksi tullut Jumala, Jumala kanssamme, niin yhtäkkiä he, jotka olivat ennen kanssasi samaa mieltä, asettuvat sinua vastaan.

Muilla uskonnoilla on omat eroavaisuutensa, mutta yhteistä niillä on olla Raamatun Jeesuksen evankeliumia vastaan. Mielenkiintoista.

VIIKKO 2: ”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” Room. 5:8

Jumalan rakkaus on niin erilainen, kuin ihmisen rakkaus, onneksi. Jos mietit, rakastaako Jumala sinua, on hyvä muistaa, että meissä ei ollut mitään rakastettavaa alun perinkään, joten ei voi olla vähemmän nytkään. Jeesus ei kuollut puolestamme tehdäkseen Isästä rakastavaa Jumalaa, vaan Hän kuoli, koska Isä ON,  on aina ollut, ja tulee aina olemaan rakastava.

Koska Jumala on elävä Jumala, Hän voi kuulla meitä. Ja koska Hän on rakastava Jumala, Hän myös haluaa kuulla meitä. Hyvät tekomme eivät voittaneet Jumalan mielisuosiota eivätkä pahat tekomme voi vähentää sitä. Ihmeellinen rakkaus.

VIIKKO 3: ”Mutta he eivät antaneet periksi vaan huusivat yhä kovemmin ja vaativat, että Jeesus oli ristiinnaulittava. Huutonsa voimalla he saivat tahtonsa läpi. Pilatus päätti lopulta suostua heidän vaatimukseensa. Hän vapautti sen miehen, jonka he halusivat – miehen, joka oli vangittu mellakan ja murhan tähden – mutta Jeesuksen hän luovutti heidän valtaansa.” Luuk. 23:23-25

Raamatussa on erikoinen tarina kahdesta miehestä. Heidät tuotiin ihmisjoukon eteen. Ihmiset saivat valita, kumpi miehistä pääsee vapaaksi ja kumpi ristiinnaulitaan. Toinen miehistä oli Jeesus Kristus, joka ei ollut koskaan tehnyt mitään väärää eikä ansainnut kuolemaa. Toinen oli roisto Barabbas, varas, tappaja ja kaiken kaikkiaan huono mies.

Miten ihmisjoukko valitsi? He valitsivat päästää Barabbaan vapaaksi ja ristiinnaulita Jeesuksen. Hullut ihmiset, miten he voivat valita niin! On helppo tuomita ihmisjoukko, joka lähetti Jeesuksen kuolemaan. Heidän olisi pitänyt lähettää Barabbas kuolemaan, hän ansaitsi rangaistuksen.  

Mutta sitten ymmärrän. Minä olen Barabbas. Minä olen se syntinen, jonka tulisi kärsiä ja kuolla tekojeni tähden. Mutta olen myös se Barabbas, joka ei saanut mitä ansaitsi, koska Jeesus kuoli puolestani. Tätä on evankeliumi.

VIIKKO 4: ”Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.” Jesaja 40:5

Muslimiystäväni kysyi, miksi Jumala loi tämän maailman ja ihmiset tänne. Hän oli etsinyt vastausta tähän vuosia. Etsin ystävälleni vastausta Raamatusta.

Jumalan vastaus on, että Hän loi meidät omaksi kunniakseen. Tämä ajatus pysäytti minut. Jumala loi meidät omaksi kuvakseen. Kuvan tarkoitus on heijastaa ja tuoda kunniaa alkuperäiselle kuvalle. Maailmassa on lähes 8 miljardia Jumalan kuvaa, ettei kenellekään jäisi epäselväksi luomisen tarkoitus.

Raamattu kuvaa, miten myös luomakunta julistaa Jumalan kunniaa. Ihminen maapalolla on vain pieni osa tätä suurta universumia, joka sekin on Jumalan kunniaksi luotu. Kaikessa on kyse Hänestä, ja että oppisimme tuntemaan Hänet ja Hänen rakkautensa. Jokaisessa luomakunnan osassa on vihje Jumalasta. Kuinka vähän me tuotammekaan Jumalalle kunniaa! Mutta pointti ei olekaan meissä.

Jumalan kunnia tulee kaikkein kirkkaimmin näkyviin Jeesuksen elämässä ja ristinkuolemassa. Se Jumalan kuva, mikä meissä on synnin tähden turmeltunut, näkyy Jeesuksen elämässä täydellisenä. Uskomalla Häneen, Jumalan kuva saa meissäkin jälleen kirkastua, ja kauttamme tuoda valoa myös ympärillemme. Se rakkaus, mitä meidän olisi tullut Jumalan kuvina loistaa, näkyy Jeesuksen kuolemassa täydellisenä. Hänen armoaan ja uhrautuvaa rakkauttaan meitäkin kutsutaan välittämään. Millaista elämä olisi, jos oman kunniamme sijaan eläisimmekin Jumalan kunniaksi. Siinä olisi elämän tarkoitusta kerrakseen.