Näin päättyy Lasse Heikkilän laulun ”Runsasta leipää” kertosäe. Mutta onko paljon tavoittelu oikein vai väärin? Johtaako varallisuus, varsinkin itse ansaittu, meidät ylpeyteen ja omahyväisyyteen estäen meitä olemasta Jumalan käytössä ja ohjauksessa? Suomalainen kristillinen kulttuuri on perinteisesti kannustanut vaatimattomaan elämään. Paavalikin opettaa: ”Kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin” (1 Tim. 6:8). Monissa seurakunnissa opetetaan myös kymmenysten antamista sekä oman ajan antamista, jotta seurakunta rakentuisi ja evankeliumi leviäisi. Tämä kaikki on hyvää ja tarpeellista.
Mutta ajatus taloudellisen kasvun tavoittelusta, jotta voisi antaa enemmän, on varsin harvinainen suomalaisten kristittyjen piirissä. Yrittäjällä on usein tavallista työntekijää suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa sekä omaan että yrityksen tulovirtaan. Liiketoiminnan kasvattaminen rahan haalimiseksi itselle on vaarallista. Tästä Raamattu varoittaa. Mutta liiketoiminnan kasvaessa kannattavasti kasvavat myös mahdollisuudet luoda sekä ajallista että iankaikkista hyvää.
Millään sukupolvella ennen meitä ei ole ollut sellaista tilaisuutta täyttää taivasta ja tyhjentää kadotusta kuin miellä. Apostolien aikaan maailmassa oli noin 300 miljoonaa ihmistä, nyt lähes 8 miljardia. Meillä on globaalisti tavoittavat sähköiset viestintävälineet. Meillä on lentokoneet, joilla pääsee nopeasti mihin tahansa maailmassa. Eri alueilla ja eri tavoin toimivia lähetys- ja muita kristillisiä järjestöjä on valtavasti. Monet näistä tosin kituuttavat selviämisen rajamailla. Vaikka taloudelliset vaikeudet kasvattavat meitä elämään Jumalan huolenpidon varassa, Herran töissä riittää haasteita ilman jatkuvaa taloudellista kamppailuakin.
Voisiko Suomeen nousta paljon yrityksiä, jotka antavat Afrikan evankelistalle fillarin, Aasian katulapselle kodin ja Euroopan uuspakanalle kirkkaan evankeliumin Kristuksesta. Yrityksiä, jotka pyyhkivät muutaman hikipisaran kristillisten järjestöjen johtajien otsalta ja auttavat heitä toteuttamaan sen näyn, jonka Herra on heille antanut. Yrityksiä, joiden kasvua ei motivoi ahneus ja kunnianhimo, vaan Jeesuksen rakkaus ja lähetyskäsky.
Kun yritys alkaa ottaa askeleita tähän suuntaan, kaikki ei välttämättä suju leppoisasti tai ollenkaan suunnitelmien mukaan. Kasvun luominen ei ole helppoa inhimillisestikään, ja odotettavissa on myös yliluonnollista vastustusta. Tarvitaan paljon rukousta ja rohkeaa etenemistä vaikeuksista huolimatta.
Kun kerran iankaikkisuudessa tapaat ihmisiä, joiden pelastumiseen olet pieneltä osaltasi vaikuttanut, tiedät tehneesi oikean valinnan. Olit mukana toteuttamassa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä omalla paikallasi. Tai oikeastaan sinä et tehnyt valintaa, vaan Jumala valitsi sinut. Ehkä Hän kutsuu juuri sinua toteuttamaan yrityksesi kautta Hänen hyviä suunnitelmiaan.
Viimeinen sadonkorjuu on käynnissä. Ollaan siinä mukana. Laitetaan yrityksemme kasvamaan ja annetaan paljon. Paljosta hyvä on antaa.
Vesa Erkkilä