Rakennustoimisto Oy Länsiväylä Ab
Rakentamisen ammattilainen jo vuodesta 1997. Löydä meiltä uusi kotisi.
Ota yhteyttä:
p. 040 501 2274
Ystävyydestä…
Ystäväni vaivutettiin koronan takia koomaan, ja pidettiin siinä neljä viikkoa. Se sai minut todella pysähtymään ja ajattelemaan ”ystävyyttä”. Mitä ystävyys tarkoittaa? Ensimmäinen ystävä päiväkodissa? Samanlaiset reput tai samat suosikkiohjelmat televiossa. Milloin viimeksi tapasin lukioaikaisia ystäviäni? Tai sen kanssa, jolle kerroin kaikki salaisuuteni. Verivalan vahvistamana? Totta puhuen, en ole edes varma, muistanko ensimmäisen ystäväni.
Suurin osa ystävyyssuhteista, joita muodostamme elämämme aikana, hajoavat valitettavasti ajan myötä. Varusmiestuvan ystävyys on vahvaa, mutta varusmiespalveluksen päätyttyä harvat näistä ystävyyssuhteista kestävät. Samoin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä syntyneet ystävyyssuhteet.
Ystävyys kestää erilaiset näkemykset sekä arvot, ja perustuu kunnioitukseen ja hyväksymiseen. Hyväksymme ystävät sellaisina kuin he ovat, koska he hyväksyvät meidät sellaisina kuin itse olemme. Ilman tätä todellinen ystävyys on vaikeaa. Hyväksymme myös ystäviemme virheet. Ilman tarvetta korjata niitä, tai itsekkäästi muuttaa ystävää omaksi eduksemme.
Moni meistä muistaa varmasti luottamusharjoituksen, jossa yksi henkilö kaatuu selälleen seisoma-asennosta ja silmät suljettuina, ja toinen henkilö on hänen takanaan ottamassa kiinni ennen törmäämistä maahan. Tämä on hyvä esimerkki luottamuksesta, joka on myös olennainen osa todellista ystävyyttä. Toiseen luottaminen tekee meistä haavoittuvia. Avaamme ja jaamme salaisuuksia. Tunnemme olomme turvalliseksi. Meidän on vain uskottava, että meitä ei vahingoiteta. Meidän täytyy luottaa siihen, että ystävät eivät loukkaa meitä.
Ystävyys ei katoa huonoina aikoina, ja ilmesty uudelleen, kun ongelmat ovat hävinneet. Ystävä ei valitse, milloin on ystävä. Ystävyys punnitaan juuri vaikeina aikoina, kun tarvitaan joku, jolle puhua tai olkapää, jota vasten itkeä. Ystävyydellä on elintärkeä merkitys nyt korona-aikana! Alussa mainitun ystäväni hapenottokyky ei vieläkään ole entisensä …!
Jouni Lehtimäki
Kirjoittaja on Suomen Liikemiesten Lähetysliiton hallituksen jäsen, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti sekä Kosovon Suomen kunniakonsuli.
PÄIVÄN SANA VKO 37
Tämän viikon Päivän Sanoissa tutkiskellaan muutamien oikeudellisten käsitteiden näkymistä Raamatussa.
Maanantai: Vapaus syylliselle, tuomio syyttömälle, kumpaakin Herra kammoksuu. Sananlaskut 17:15
Syyttömyysolettama tarkoittaa, että jokaista, jopa todennäköisin syin epäityäkin, on pidettävä syyttömänä, kunnes hänet todistetaan ja tuomitaan syylliseksi. Epäillyn ei tarvitse todistaa syyttömyyttään välttyäkseen rangaistukselta, koska syyttömyysolettama asettaa näyttötaakan rikosasioissa aina syyttäjälle. Jos syyte hylätään, tuomioistuin ei tuomitse epäiltyä syyttömäksi, koska epäilty on ollut sitä koko ajan.
Syyttömyysolettama on ihmisoikeuksiin kuuluva periaate, joka löytyy mm. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Ja Raamatusta.
Tiistai: Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa. Matteus 18:30
Velka on velallisen velvoite, jonka sisältönä on jokin varallisuusarvon käsittävä suoritus velkojalle eli velkasuhteen toiselle osapuolelle. Suorituksen täyttämättä jättäminen aiheuttaa oikeudellisen vastuun.
Velka voi syntyä vapaaehtoisen oikeustoimen perusteella tai se voi perustua lakiin. Vapaaehtoisia oikeustoimia ovat mm. velaksianto (laina), osamaksukauppa ja lupaus lahjasta. Lakiperusteinen maksuvelvollisuus voi syntyä monella tavalla. Esimerkkeinä vahingonkorvausvastuu, perusteettoman edun palautus ja aviopuolison velvollisuus maksaa tasinkoa.
Raamattukin lähtee siitä, että velka on maksettava, ja sopimukset pidettävä. Pacta sunt servanda.
Keskiviikko: Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemäntenä pysy työstäsi erossa, niin että härkäsi ja aasisi voivat levätä ja vierasheimoiset työntekijäsi ja vähäisimmätkin orjasi saavat virkistäytyä. 2. Mooseksen kirja 23:12
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.
Työajan käsite on myös työnteon paikasta riippumaton. Työaikaa on siten työhön käytetty aika paikasta riippumatta: etätyö, kuten kotona, asiakkaan luona, kahvilassa tai kirjastossa tehty työ, sekä matkustettaessa työnantajan määräyksestä tehty työ. Työaika säädellään nykyisin 1.1.2020 voimaan tulleessa työaikalaissa (5.7.2019/872).
Nykykäytäntö on, että työsopimuksen tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on työaikalaissa todettua enintään 40 tunnin viikkotyöaikaa lyhyempi, yksityisellä sektorilla 37 tuntia 30 minuutia ja julkisella sektorilla 36 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Työajan ulkopuolinen aika on (ainakin työelämän kannalta) vapaa-aikaa. Tavallisesti vapaa-aika tosin käsitetään suppeammin siten, että siihen ei lueta myöskään esimerkiksi nukkumiseen tai kotitaloustöihin menevää aikaa.
Raamatussa vapaa-aikaa (= seitsemäs päivä) pidetään tärkeämpänä kuin työaikalaissa. Meidän pitäisikin ymmärtää, että kiireettömyys, lepo ja hengähdystauot eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ne ovat kuitenkin palauttajina tärkeitä. Lähes unenveroisia hetkiä.
Torstai: Älkää oikeutta jakaessanne tehkö vääryyttä. Älä ole puolueellinen köyhän hyväksi, mutta älä myöskään suosi mahtavaa, vaan ole lähimmäisesi tuomarina oikeudenmukainen. Mooseksen kirja 19:15
Olaus Petrin tuomarinohjeiden mukaan: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata lakikaan olla; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.
Olaus Petrin tuomarinohjeet julkaistiin ensi kerran painettuina vuonna 1616, ja ne ovat olleet jo runsaan 360 vuoden ajan lakikirjan johdantona sekä Ruotsissa että Suomessa.
Oikeus ja kohtuus on Raamatun tavoin nykylainsäädännön ja tuomioistuinlaitoksen sekä kaiken hallinnon peruslähtökohta. Joskus joutuu kyllä miettimään, onko oikeus ja kohtuus vain kirjallista, päätösten ollessa jotain muuta. Ihmisen – nuoren, aikuisen, koululaisen, opiskelijan, yrittäjän – tavallinen arki on usein vaivalla rakennettu. Ihminen nousee helposti puolustuskannalle, jos joku yrittää tulla tätä arkea oikeudettomasti ja kohtuuttomasti rikkomaan.
Perjantai: Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta. Job 13:10
Oikeudenkäymiskaaren 17:44 §:n mukaan: ”Todistajan on ennen kuulustelua annettava seuraava vakuutus: Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”
Oikeudenkäymiskaaren 17:46 §:n mukaan lisäksi: ”Ennen kuin todistaja tai asiantuntija esittää kertomuksensa, tuomioistuimen puheenjohtajan on muistutettava häntä totuusvelvollisuudesta ja, jos vakuutus on annettu, sen tärkeydestä.”
Rikoslain 15:1 §:ssä todetaan puolestaan, että ”Jos todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa tai muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.”
Totuus on arvo sinänsä, mutta se ei taida enää olla itseisarvo …? Valeuutiset, subjektiiviset totuudet, faktoja loukkaava lobbaus jne. ovat räikeitä esimerkkejä siitä, miten ihmisten mielipiteisiin yritetään vaikuttaa keinoja kaihtamatta. Tavoitteena poliittinen tai taloudellinen menestys. Niiden takaamiseksi totuutta voidaan vääntää sopivan näköiseksi. Tärkeää ei ole se, miten asiat ovat vaan se, miltä ne näyttävät.
Näin ei pitäisi olla. Raamatunkaan mukaan.
Luotetaan toisiimme
Googlasin hetki sitten sanan ”luottamus”. Tulos oli yllättävä. Lukemattomia osumia ilman, että luottamus esitettiin todellisena suhtautumisena (asenne) johonkin henkilöön tai asiaan. Osumissa oli yrityksiä ja järjestöjä, jotka vannoivat luottamuksen nimiin. Rahoituslaitoksia, jotka tarjosivat luotettavia rahastoja. Vaalimainoksia. Hyväntekeväisyysrahastoja. Yhtä kaikki hyvin vähän luottamuksen lisäämisestä toista henkilöä tai jotakin asiaa kohtaan. Osuvasti monessa osumassa oli vieläpä kyse epäluottamuksesta. Hakutulosten joukosta löytyi muun muassa psykiatrin mainos, jossa tarjotaan apua petetyille ihmisille!
Luottamus on elämän perusta. Ilman sitä elämästä tulee sietämätöntä. Jatkuvaa taistelua paranoiaa vastaan. Hyvät ystävyyssuhteet perustuvat luottamukseen. Läheisyys riippuu luottamuksesta. Luulen, että jopa avioliittoja tuhoutuu enemmän luottamuksen puutteeseen kuin todelliseen uskottomuuteen.
Luottamus on välttämätöntä myös työpaikoilla. Jos esimiehet eivät luota alaisiinsa, he valvovat jatkuvasti, korjaavat “virheitä” ja muistuttavat tekemättömistä töistä. Kollegat, jotka eivät luota toisiinsa viettävät enemmän aikaa niin kutsutusti selkänsä varmistamiseen kuin minkään hyödyllisen työn tekemiseen.
Organisaatiot yrittävät aina leikata kustannuksia. Säästää. Mutta entäpä lisätehtävät, jotka johtuvat suoraan luottamuksen puutteesta? Erilaiset tarkastusosastot ovat olemassa vain sen takia. Yrityksillä on tapana kirjata pienimmätkin asiat sopimuksiin, koska ne eivät luota toimittajiin, urakoitsijoihin ja asiakkaisiin. Suuri osa hallinnollisesta työstä syntyy siksi, ”ettet voi nykyään luottaa kehenkään tai mihinkään”. Tarkistamme ja suoritamme asiat monesti itse, koska emme usko muiden tekevän niitä oikein – tai ollenkaan. Jos luottaisimme ja delegoisimme, kuinka paljon lisäaikaa saattaisi yhtäkkiä löytyä päivästä? Kuinka suuri osa työpaineesta katoaisi?
Minua hämmästyttää usein se, miten ihmiset väittävät olevansa täysin ylityöllistettyjä ja jatkuvan paineen alaisia, mutta eivät kuitenkaan tee sitä yhtä asiaa, joka todennäköisesti helpottaisi heidän taakkaansa: luottaisi enemmän muihin ihmisiin. Jokaiseen kokoukseen ei tarvitse osallistua itse. Jokaisesta muistiosta, raportista ja sähköpostista ei tarvitse saada kopiota. Tai lukea niitä. Salaliitot kuuluvat – lähes varmasti – yksinomaan kirjoihin tai elokuviin.
Aletaan siis luottaa. Ei odoteta, että muut luottavat. Ei ajatella aluksi, että vastapuoli – asiakas, yhteistyökumppani tai muu – varmasti pettää minut, vaan ajatellaan, että häneen voi luottaa. Käytetäänkö luottamusta sitten joskus kuitenkin väärin? Tietysti ja varmasti.
Elämä ei ole täydellistä, ja jotkut ihmiset eivät vain ole luotettavia. Luottamus tekee elämästä kuitenkin miellyttävämmän ja vähemmän stressaavan. Luottamuksen lisääntyminen synnyttää myös positiivisen luottamuksen kierteen!
”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija.” (Mark. 9:35.)
Rohkeus – hyveistä käyttövoimaisimpia
Rohkeus on yksi tärkeimmistä hyveistä, jonka ihminen voi yrittää valjastaa käyttäytymistään ohjaavaksi voimavaraksi ja jonka puoleen elämässä ylipäänsä kurottautua. Ilman rohkeaa elämänasennetta moni asia menettää merkityksensä kokonaan. Ihmisen moraali voi olla vahva ja hän voi olla kyvykäs ymmärtämään isoja, vaikeitakin kokonaisuuksia, mutta kaikki nämä ominaisuudet jäävät taka-alalle, jos riittävä rohkeus puuttuu.
Rohkeutta tarvitaan myös päätöksenteossa, koska ilman rohkeutta mikään ei muutu. Kriisin, häiriötilan tai suurten muutosten aikana päätöksentekokoneisto voi helposti myös halvaantua. Pelko ja kyvyttömyys saattavat ottaa kokonaan vallan. Mitä sitten on rohkeus ja kuinka kriittisten hetkien jälkeen voitaisiin parhaiten päästä jälleen vahvalle alustalle?
Rohkeus on uskallusta ryhtyä toimiin, jotka eivät aina ole mukavia tai tunnu helpoilta toteuttaa. Rohkeus ja mukavuus ovatkin harvoin keskenään ystäviä. 1700-luvulla elänyt englantilainen poliitikko ja kirjailija Lordi Chesterfield kirjoitti pojalleen: ”Ihminen ei voi löytää uusia valtameriä, ellei hänellä ole rohkeutta lähteä rannasta.” Rannasta lähtemällä ihminen luopuu tutusta, avaa silmänsä ja on avoin uusille kokemuksille. Rohkeat päättäjät ovat uteliaita ja pystyvät luomaan – mielikuvituksellisiakin – ratkaisuja näkemällä, ajattelemalla, tuntemalla ja toimimalla totutusta poikkeavilla tavoilla. J.R.R. Tolkienin Hobitti on niin ikään käynyt ratkaisevan sisäisen dialoginsa: “Mene takaisin? Ei ollenkaan hyvä! Mene sivulle? Mahdotonta! Mene eteenpäin? Ainoa vaihtoehto! Mennään!” Eli rohkeutta on toimia myös vastoinkäymisten edessä. Mennä vain eteenpäin. Täyttää velvollisuudet. Joskus vaikka sitkeydellä.
Vastuuta on helppo väistää ja ulkopuolisia tekijöitä syyttää myös työelämässä. Kukapa ei olisi joskus tuskaillut: ”En minä ole syyllinen, vaan johtoryhmä, työntekijät, alihankkijat, markkinat, globaalitalous, osakkeenomistajat, toimittajat, media, hallitus, ammattiliitot, kilpailijat tai jopa kuluttajat!” Rohkeat ihmiset ovat onneksi kyvykkäitä toimimaan tilanteesta ja ulkopuolisista häiriötekijöistä huolimatta. Rohkeat päättäjät uskovat vahvasti omaan kykyynsä vaikuttaa asioihin ja eteen tuleviin yllättäviinkin tilanteisiin positiivisesti. Rohkea päättäjä kantaa myös vastuun, jos joku asia menee pieleen.
Tilanteessa, jossa Suomi nyt on, erityistä rohkeutta on myös tukea toista. Se on myös Suomen Liikemiesten Lähetysliiton yksi perustehtävistä: tukea henkisesti yrittäjiä. Me olemme kiinnostuneita yrittäjän sielunmaisemasta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Rohkeasti.