mennessä Vieras | elo 11, 2020 | Rukoillaan yhdessä
Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä,
Tuomme eteesi kaikki viruspandemian vuoksi ahdinkoon joutuneet ihmiset. Pyydämme erityistä voimaa ja siunausta heille, jotka ovat jääneet tahtomattaan yksin. Auta meitä pitämään huolta lähimmäisistämme – soittamaan puhelu sitä tarvitsevalle, käymään asioilla karanteeniin joutuneen puolesta ja pitämään toisiimme yhteyttä entistä tiiviimmin. Tuomme eteesi myös terveydenhuoltohenkilökunnan ja kaikki päätöksentekijät. Kiitämme esivallasta ja siitä, että siunaat juuri nyt kaikkien niiden työtä, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat siihen, kuinka yhteiselämämme poikkeusoloissa järjestyy.
Pyhä Jumala, pyydämme että tuet juuri nyt erityisesti yrittäjiä, jotka kokevat tyrehtyvien kassavirtojen äärellä kauhua ja epätietoisuutta yritystoimintansa jatkumisen mahdollisuuksista. Auta heitä toimintasuunnitelmiensa päivittämisessä, anna viisautta keksiä uusia toimintatapoja ja lisää heidän selviytymisedellytyksiään. Siunaa heitä lämpimällä läsnäolollasi ja vakuuta heidät siitä, että tämäkin aika menee ohi, tästäkin päästään yli.
Lohduta meitä kaikkia rakkaudellasi ja sulje meidät suureen, hoitavaan syliisi.
Aamen.
”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.” 5. Moos. 31:8
mennessä Vieras | elo 11, 2020 | Yrittäjyys
Liikemiesten Lähetysliitto aloitti 20.3. valtakunnallisen ”Nosta yrittäjä!” -kampanjan, jonka avulla sinäkin voit tukea kaikkien yksinyrittäjien, sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Virusepidemian aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustilanne vaikuttaa suoraan tai välillisesti joka ikisen yrittäjän liiketoimintaan ja jollain aikavälillä mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös selviytymisedellytyksiin. Yrittäjälle yöunien menettäminen on varmasti ensimmäinen etappi pahimmillaan pitkäksikin venyvässä kivisessä alamäessä, eikä henkisten kärsimysten lopullisesta kokoluokasta voi sanoa vielä mitään. Juuri nyt on siis erityisen tärkeää olla tukemassa ja omalta osaltaan ehkäisemässä laajempien konkurssiaaltojen syntymistä, sekä vahvistamassa yrittäjää itseään.
Sivuiltamme löydät linkit yrittäjien omille verkkosivuille, sekä heidän tarjoamiinsa palveluihin ja tuotteisiin.
Kiitos kun lähdet mukaan ja kannat oman kortesi kekoon yrittäjien pinnan päällä pitämiseksi!
mennessä Vieras | elo 10, 2020 | Yleinen
Taivas ja helvetti. Olen törmännyt erilaisiin ajattelutapoihin tästä aiheesta.
Monet ihmiset ovat käsittäneet taivaaseen pääsyn niin, että jos tekee enimmäkseen hyviä asioita, se ikään kuin oikeuttaa taivaspaikkaan.
Kun ajattelemme tällä tavalla, ajatuksen kulku menee niin, että jos teen hyvää, niin silloin minut hyväksytään myös tuolta ”yläkerran” taholta, mutta jos en tee, silloin ei hyväksytä.
Kristillisen käsityksen mukaan Jeesus ei tullut kertomaan meille, kuinka meidän pitää elää voidaksemme ansaita pelastuksen. Jumalan armoa eivät ansaitse ne ihmiset, jotka päihittävät toiset hyvissä teoissa. Jumalan armon saavat ne ihmiset, jotka myöntävät epäonnistuneensa suorituksessaan ja tunnustavat tarvitsevansa Vapahtajaa.
Kristinuskossa ihmeellisintä on juuri armo. Jouluna annetaan joululahjoja -mutta vaaditaan kuitenkin, että on ollut kiltti. Samalla joululahja muuttuu joulupalkaksi. Armoa ei voi ansaita, se ei ole palkka hyvistä töistä tai kilttinä olemisesta.
Käsitys, että Jumala hyväksyy meidät omien ponnistelujemme tähden, eroaa jyrkästi käsityksestä, että Jumala hyväksyy meidät sen tähden mitä Jeesus on tehnyt. Armottoman uskonnon perusperiaate on: ”Minä tottelen ja teen mitä käsketään, ja olen (ehkä) sen tähden Jumalan hyväksymä.”
Kun ajattelemme tällä tavalla, meitä ajaa eteenpäin pelko, syyllisyys tai pakko. Jumalamme on ankara ja vaativa Jumala.
Kristillisen armon hyvän sanoman periaate taas on: ”Olen Jumalan hyväksymä sen nojalla, mitä Jeesus teki ja siksi haluan rakastaa ja palvella häntä.” Armon oikein ymmärtänyt sanoo: minut on hyväksytty sellaisena kuin olen ja siksi haluan tehdä hyvää.
Jeesuksessa olet hyväksytty armosta – et puutteistasi ja synneistäsi huolimatta, vaan siksi, että olet valmis tunnustamaan ne. Kristillinen armon ilosanoma on se, että olemme niin vajavaisia, että Jeesuksen täytyi kuolla meidän tähtemme ja silti niin rakastettuja ja arvossa pidettyjä, että hän teki niin ilomielin.
Kristillisen uskon mukainen evankeliumi on sitä, että taivaspaikkani ei lopulta ole kiinni minun urheudestani, minun onnistumisistani eikä siitä, että minä olen tehnyt asioita niin hyvin. Kaikki riippuu siitä, mitä Jeesus on tehnyt, koska on täyttänyt kaiken meidän puolestamme ja haluammeko ottaa tämän lahjan vastaan.
Jumalan rakkaus ei ole sinun itsesi varassa. Sinun rakkautesi puute ei vähennä hänen rakkauttaan. Sinun hyvyytesi ei tehosta hänen rakkauttaan eikä sinun heikkoutesi vähennä sitä. Jumala ei rakasta ihmisiä sen tähden, että he olisivat rakastettavia vaan sen tähden, että hän on rakkaus.
Jumala rakastaa sinua, kun et tunne olevasi rakastettava. Hän rakastaa sinua, kun kukaan muu ei rakasta. Toiset saattavat hylätä sinut, erota sinusta ja sivuuttaa sinut, mutta Jumala ei tee niin. Hän rakastaa sinua aina.
Mitä suuremman syntisen Jeesus pelastaa, sitä suuremman kunnian hän saa. Synti ei siis ole syy mennä pois Jeesuksen luota vaan se on syy tulla hänen luokseen.
Kun lähestyt Jumalaa, sinulta ei kysytä, mitä olet tehnyt tai mitä olet jättänyt tekemättä. Olet kelvollinen lähestymään häntä juuri sellaisena kuin olet. Ei ole mitään niin häpeällistä, etteikö Jumala ottaisi sinua avosylin vastaan. Ainoa ehto on se, että sinä haluat tulla.
Jari Niemelä
Operaatio Ruokakassin toiminnanjohtaja
mennessä Vieras | elo 10, 2020 | Yleinen
Viime kerralla aloitin kolmeosaisen tarinan jota nyt siis jatkan.
Työssäni olen saanut oppia, miten tärkeää meille kristityille on todella luottaa ja nojautua Raamatun opetuksiin. Se miten olen saanut nähdä Sanan vaikuttavan kohtaamisteni ihmisten elämässä, ei jätä epäilyä siitä, toimiiko se vai ei. Suurimmat virheet ja laiminlyönnit olen aina tehnyt silloin, kun en ole ottanut rukousta, Raamatun opetuksia ja viestejä vakavasti tai rukouselämäni on ollut ”hiljaista”.
Hebr. 3:1-4 ”Sen tähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, 2. joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli “uskollinen koko hänen huoneessansa.” 3. Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen. 4. Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.”
Tunnettu kirjailija George Orwell on sanonut: ”Mitä loitommaksi totuudesta ihmiset ajautuvat, sitä enemmän he vihaavat niitä, jotka puhuvat totta.” Toinen ajattelija on ateistiksi itseään tituleeraava Bertrand Russel, ja hän toteaa: ”Jos emme otaksu olevan Jumalaa, kysymys elämän tarkoituksesta on mieltä vailla.”
Tämä aika, jossa elämme, on suurten eksytysten aikaa. Jumalan Sana menettää jatkuvasti paikkaansa, valitettavasti myös seurakunnissa. Veren Evankeliumia julistetaan mahdollisimman vähän, koska se loukkaa tavallista ihmistä ja saa aikaan ahdistusta. Totuushan on se, että niin sen pitääkin. Olemma aina kuitenkin vastuussa valinnoistamme ja päätöksistämme – tahdomme tai emme, Jumalalle. Psalmi 2 on oiva opetus siitä.
1. Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? 2. Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan: 3. “Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä”. 4. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä. 5. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan: 6. “Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni”. 7. Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: “Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. 8. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi. 9. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.” 10. Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari. 11. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella. 12. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
On siis oleellisen tärkeää, että ihmisellä on suhde Jumalaan ja Hänen luomistyöhönsä. Kirjailija ja sielunhoitaja ja pastori Rick Warren on löytänyt ihmisen tarkoituksen ja kiteyttänyt sen kirjassaan Tavoitteena elämä. ”Kristuksessa saamme selville, keitä olemme ja minkä vuoksi elämme. Jo kauan ennen kuin kuulimme Kristuksesta ja toivomme heräsi, Hän tunsi meidät ja oli laatinut suunnitelmansa, jotta me voisimme elää kirkastettua elämää osana suurta tarkoitusta, jota Hän toteuttaa kaikkialla ja kaikkien meidän kauttamme.”
Ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tärkeää, että löydämme minuutemme Jumalan Luomistyöstä, koska muuten harhailemme ja haemme jotain muuta, mikä antaisi meille merkityksemme. Haemme sitä tavarasta ja mammonasta jotkut jopa erilaisista riippuvuuksista. Suuri vahinko tapahtuu siinä, että jos haemme sitä maailmasta, tyhjyys ei täyty vaan peittyy erilaisten täytteiden alle ja kumisee siltä aiheuttaen ahdistusta ja masennusta. Tätä tyhjyyttä tai alemmuustilaa sitten aletaan lääkitä juuri maallisilla aineilla ja tavaralla. Myös oppiarvot ovat hyviä yrityksiä täyttää tätä tyhjiötä. Mikään ei vaan riitä, jos siitä puuttuu Jumalan vaikutus ja läsnäolo.
Kohdatessani lähimmäisen, joka ei voi hyvin ja elää jatkuvan ahdistuksen alla, on tärkein tehtäväni näissä lauseissa, jotka ovat uuden kirjani alkulauseina: ” Minun tehtäväni sinun rinnallakulkijanasi, on saada sinut näkemään ja ymmärtämään oma arvosi ja asemasi Jumalan luomana ihmisenä. Olet Rakkauden kohde ja siksi luotu, kutsuttu ja lunastettu. Vaikka elämäsi olisi ollut miten traumaattinen ja vaikea, ei se poista sinusta tätä totuutta. Siksi olet myös varustettu kaikilla lahjoilla, mitä elämääsi varten tarvitset. Haluan auttaa sinua kohti tätä totuutta ja samalla auttaa sinua löytämään lahjasi ja ottamaan ne käyttöösi.”
Tämä on yksi Levon iltojen tarkoitus. Olkaa sisaret ja veljet siunattuja Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja rakkaudessa.
Tor Spiik
mennessä Vieras | elo 10, 2020 | Yleinen
Miten on mahdollista, että Suomi on unohtanut kiitospäivän kalenteristaan. Kuten moni lukija tietää kiitospäivä on loppusyksyn jokavuotinen perinne Amerikassa, johon kuuluvat perheateria ja muut juhlallisuudet. Teemana on kiitos. Kiittäminen ymmärretään kokonaiskuvassa siitä, että oman elämän lähimmät ihmiset ovat tärkeitä sekä työpaikalla että kotona. Samoin tunnistetaan, että saavutuksia elämässä ei ole mahdollista saavuttaa yksin, vaan niihin liittyy aina yhteisö. Usein tähän liitetään myös kiitosrukous Jumalalle. Mietin, mikä meidät Suomalaiset on johtanut harhaan, saattanut meidät itseriittoisuuden tilaan ja unohduttanut meiltä kiitos-asenteen.
Luen vapaa-aikanani mielelläni elämänkertoja. Parhaita ovat omaelämänkerrat. Niissä on mielenkiintoista nähdä se seikkailu, mitä pitkin ihminen on kulkenut vaiheista toiseen. Makuasioista voi kiistellä. Olen tavannut viimeisen syksyn aikana useita ihmisiä, jotka eivät pidä elämänkertakirjallisuudesta. Peruste on ollut sama. Heitä ärsyttää, miten elämänkerroissa kuvataan saavutuksia sekä itserakennettu ryysyistä rikkauksiin tarinoita. Kirjoittajilta unohtuu niin usein perspektiivi, jossa nähdään, että he ovat osa kokonaisuutta mitä ilman mikään heidän saavutuksensa ei olisi mahdollista. Elämänkerran kirjoittaja ei ole voinut vaikuttaa siihen minkälaiseen perheeseen hän syntyy, terveenä tai sairaana, älykkäänä tai heikompana, mihin maahan, kieliryhmään, minkä perhedynamiikan tai kasvumahdollisuuksien keskellä hän kasvaa. Jotenkin tämä kaikki taustavaikutus unohtuu elämänkerroissa sankaritarinan taakse.
Miksi Amerikassa sitten on kiitospäivä? Eikö amerikkalaiset mainokset ja puhekulttuuri ole viestittänyt meille aivan jotain muuta kuin kiitollisuutta. Usein jenkkikulttuuri esiintyy ylpeänä, itseriittoisena, sisältäpäin ulos lukittuna ja voittajamentaliteetilla varustettuna.
Joku voi selittää, että kiittäminen on alihengellistä, päälleliimattua tunteilua, josta puuttuu syvä kosketus Jumalaan. Onko näin? Entä jos vahvan itsetunnon taustalta löytyy kansakunnan kollektiivinen ymmärrys toisten ihmisten arvosta ja ainutlaatuisuudesta sekä ymmärrys siitä kuka on boss. Eli, että ilman suhdetta Herraan on ihmisen identiteetti hukassa. Ilman kiitoksen antamista Jumalalle arvojärjestelmä on epätasapainossa. Kiitos Jumalaa kohtaan on syvää luotaava tunnustus siitä, kuka on paimenen. Herra on minun paimeneni eikä minulta mitään puutu. Luukkaan evankeliumin luku 17 puhuttelee meitä kiitos -kysymyksen edessä. Näemme luvuissa 11-17 kymmenestä kuolemaan johtavaa sairautta sairastavaa miestä. Jeesus parantaa heidät, kun he pyytävät tätä. Vain yksi parantuneista palasi kiitoksen kanssa Jumalan puoleen. Kiitos oli hänen tapansa tunnustaa uskonsa.
Meillä Suomessa on yksityisen uskonnollisuuden malli. Julkinen kiitos tai tunnustus on aina vähän vaikea asia. Se ei istu Suomalaiseen profiiliin. Jeesuksen puoleen kääntyminen ei ollut standardin mukaista käytöstä ajanlaskun alussakaan. Markuksen evankeliumissa luvussa 10 kerrotaan, miten Jerikon tiellä oli sokea mies, joka huusi Jeesusta avukseen. Väkijoukko yritti vaientaa häntä. Hän huusi vain kovempaa. Hän ei suostunut olemaan hiljaa. Tämä maailma ei ikinä hyväksy Jeesusta julkisesti, vaan joudumme samaistumaan tähän sokeaan mieheen. Maailma ei tule antamaan lupaa julkiseen kiitokseen, tunnustautumiseen tai sitoutumiseen, vaikka ne ovat elämän perusteita. Oma ja ympärillä elävien ihmisten hengellinen nälkä kurnii niin vahvasti, että huudamme kuin sokea. Hän ei välittänyt, vaikka poikkesi sosiaalisesta normista.
Juri Veikkola
Lähetysyhdistys Kylväjä, työaluevastaava
