mennessä Vieras | elo 10, 2020 | Yleinen
Charles Spurgeon kertoo eräässä kirjassaan tarinan rikkaasta länsimaisesta miehestä, joka halusi auttaa köyhää afrikkalaista kylää saamaan puhdasta vettä. Kylä oli kärsinyt puhtaan veden puutteesta jo kauan ja oli nyt kroonisesti sen tarpeessa. Mies päätti käyttää hyväksi kaupallisia yhteyksiään ja varojaan lähettämällä kylään työntekijöitä tekemään kaivon. Kaivo syntyi ja kylän ihmiset saivat ammennettua siitä vettä tarpeisiinsa. Kaikki oli sitä myöten kunnossa. Myöhemmin useiden kuukausien kuluttua kylässä vieraili joukko asiantuntijoita, jotka tutkivat kaivoa. He antoivat siitä surkean lausunnon. Kaivo oli rakennettu täysin ilman tarvittavaa asiantuntemusta ja tekniikkaa. Asiantuntijat miettivät ”Kuka tällaista edes rakentaa tänä päivänä?”. Kaivon rakennuttaja kuuli palautteen ja sanoi. ”Ei kiinnosta ollenkaan. Kyläläiset saavat vettä ja heidän elämänlaatunsa on kohentunut, se riittää”.
Lähetystyössä ollaan jossain määrin saman kysymyksenasettelun äärellä. Toimintatapoja on monia. Lähetystehtävän toteuttamiseen on olemassa monta menetelmää, ammattia, organisaatiota ja strategiaa. Pääasia on, että se toteuttaa sitä mikä on sen päätarkoitus. On turhaa lukita tiettyjä toimintamuotoja, ammatteja tai mielikuvia sulkemaan lähetystyötä sisälleen. Maailma muuttuu ja toimintatavat muuttuvat. Samoin lähetystyö muuttuu ja mukautuu ajan tarpeisiin sopivaksi.
Lähetystyö saa useita eri lisäliitteitä ja synonyymeja sisältönsä kuvaamiseksi. Termit ovat varsin kirjavia. Puhuttavan kuulee esim. kokonaisvaltaisesta lähetystyöstä, kirkon missiosta, sanojen ja tekojen evankeliumin levittämisestä, Jumalan valtakunnan työstä, lähetyskäskyn toteuttamisesta. Kysymyksen asettelu lähetystyön olemuksesta ei ole enää siinä, mikä on tasapaino julistuksen ja auttamistyön välillä. Molemmat kuuluu asiaan. Ajankohtainen kysymys lähetystermien sekamelskassa on kysyä, mitä lähetystyöstä puhuva taho kulloinkin lähetystyö -termillään tarkoittaa.
Lähetystyö-käsitteen kirjavuuden keskellä joudutaan helposti ideologisiin ristiriitoihin. Erityisesti kovin laveaksi lähetystyötä määrittelevät tahot aiheuttavat kovasti mietintää. Esimerkkinä tästä käsitys, jonka mukaan kaikki, mitä kirkko tekee on lähetystyötä. Määritelmä on hiukan ongelmallinen perinteisen lähetystyö- käsitteen ymmärtämisen näkökulmasta. Jos lähetystyötä on kaikki mitä kirkko tekee silloin väestökirjanpito, hautaustoimi, museokohteiksi luokiteltujen kiinteistöjen ylläpitäminen ja tarvittavat talousalan liiketoiminnalliset suunnittelutkin ovat lähetystyötä. Tämä ei vastaa perinteistä kuvaa lähetystyötä, vaikka kaikki tapahtuisikin ulkomailla lähetysjärjestön tuen avulla. Eihän kirkko ole kuin lastensadun kuningas Midas, jonka kosketuksesta kaikki muuttuu kullaksi. Yhtä vähän kaikki mitä kirkko tekee, olisi väistämättä lähetystyötä. Toki satuihin saa uskoa, jos haluaa.
Mitä on evankeliumi?
On yleistä liittää sana evankeliumi ja lähetystyö yhteen niin, että lähetystyöllä tarkoitetaan evankeliumin eteenpäin viemistä. Määritelmä on päällepäin oikea, mutta on viisasta varmistaa, mitä evankeliumilla tarkoitetaan. Se ei ole aina ihan varmaa. Evankeliumikin ymmärretään aika valikoivasti. Evankeliumille yritetään näet laittaa uusia merkityksiä samalla tavoin, kuin sanalle lähetystyö. Raamatussa tämä termi esiintyy UT:n puolella mm. Matt. 4:23, Luuk. 4:18-19 18, Apt. 13:32-33, Apt. 10:36-43, Room. 1:16-17 sekä 1.Kor. 15:1-5. Esimerkkinä valikoivasta merkityssisällöstä otetaan vaikkapa Luukkaan evankeliumin kohta.
Perinteessä, jossa evankeliumin halutaan muistuttavan kansainvälistä diakoniaa tai kehitysyhteistyötä, lainataan mielellään Luuk. 4:18-19 tekstiä. Kohtaa valikoivasti tulkitsemalla saadaan kristillisen lähetystyön identiteetti muutettua aika tehokkaasti uusiin painopisteisiin pois julistustavasta työstä.
Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta”
Sosiaalisen työn painotuksella luettaessa teksti muistuttaa köyhien auttamisen tärkeydestä. Samoin tekstistä poimitaan mielellään sana sokea, jonka perusteella nähdään vammaistyö ensisijaisena kohderyhmänä. Sorrettujen vapauteen saattamista tulkitaan mielellään koskemaan valtaeliitin alapuolella olevaa kansaa tai jotain marginalisoitunutta ryhmää, joka halutaan valita kohderyhmäksi. Tämä kaikki voi kuulostaa ihan järkevältä. Mutta, lähetystyön näkökulmasta Luukkaan teksti on paljon syvempi, kuin vain tätä elämää varten tehtävä auttamistyö. Kohdassa mainitut verbit ovat: julistaa, saarnata, päästää, saarnata. Teksti puhuu siis keskeisesti julistustyöstä eikä auttamistyöstä. Se korostaa julistamisen ja saarnaamisen tärkeyttä, ei sitä, että välitämme kansainvälisen diakonian instrumentteja kolmansiin maihin.
Toiseksi tekstin olemuksesta tulee määrittää, onko kyseessä Jumalan lupaus vai käsky? Jos lupaus ja käsky menevät Raamatuntulkinnassamme sekaisin vaikuttaa se toimintaammekin haitallisesti. Tässä kohtaa näyttäisi kysymyksessä olevan lupaus, jonka voimme vain vastaanottaa ilman sen kummempaa tehtävän antoa. Näemme tässä, mitä Jeesus tekee maailmassa. Olemme siitä nöyrän kiitollisia.
Usein tällaista ristin vaakatasoa kohtaava työ perustellaan myös Johanneksen evankeliumin kohdalla: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Joh. 20:21. Kohta on ainut evankeliumien neljästä lähetyskäskystä, jossa julistustyötä ei suoranaisesti mainita.
Jeesuksen mallia lähetystyöstä tulee miettiä kokonaisvaltaisesti hänen elämänkaarensa perusteella. Hän tuli maailmaan profeettojen ennustamalla tavalla syntien sovittajaksi. Hän julisti, teki ihmetekoja ja ennen kaikkea kuoli ihmisten syntien tähden. Hän nousi kuolleista, näyttäytyi ihmisille ja astui taivaaseen. Kokonaismission näkökulmasta Jeesuksen päätyö oli ihmisten sielujen pelastukseen tähtäävä toiminta. Tämän tiedon välittämiseksi tarvitaan julistustyötä. Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoi julistustyön olevan hänen toimintansa keskipisteessä. ”Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” (1:38)
Lähetystehtävään kuuluu ensisijaisesti suusanallinen evankeliumin julistus – evankeliointi. Tätä tehdessä ei kannata unohtaa auttamistyötä, eikä mitään muutakaan siihen liittyvää tarpeellista elementtiä. Lähetystyön edetessä tulee usein vaihe, jolloin on aika tehdä rakenteita ja tukea kristillisten yhteisöjen perustamista. Tällöin avainasemassa toimijoina ovat jo lokaalit toimijat ja heidän tukemisensa. Lähetyksen keskeinen sisältö on silloinkin oltava opettava ja opetuslapseuttava.
Lähetystyön tukijan ei tarvitse ymmärtää kaikkia teologisia koukkuja, joita lähetyskysymykseen liittyy. Jokaista ratasta, mitä lähetyskoneistosta löytyy ei tarvitse tarkastella kriittisesti. Sen sijaan lähetystyön tukijana on hyvä olla tarkkana siitä, mitä tuettava työ pitää sisällään.
Juri Veikkola
Kirjoittaja on teologian maisteri ja pappi, työskennellen Lähetysyhdistys Kylväjän hankekoordinaattorina ja Mongolian työaluevastaavana. Hän toimi lähetystyöntekijänä Hongkongissa vuosina 2008-2016 (SLS).
mennessä Laura Kalaja | elo 10, 2020 | Yleinen
Jumala kysyi Jobilta: ”Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen?” Job 38:12
Minä olen ihminen ja Jumala on Jumala. Kaikki elämäni aamut Jumala on kutsunut esiin, en minä. Kun ensimmäisen kerran avasimme silmämme synnyttyämme elämämme ensimmäiseen aamuun, sen elämän henkäyksen Jumala kutsui esiin. Tai jos olet elänyt sen hetken, kun ihminen tajuaa että on olemassa vain kaksi tietä, pimeyden tie ja valon tie, ja olet lähtenyt valon tielle, niin Jumala itse kutsui sinut sille tielle. Niin monta aamua kuin elämässämme onkin ollut, jokaisen niistä Jumala on kutsunut esiin, ja jokaiseen niistä Hän on antanut sinulle ja minulle elämän lahjan.
Tärkein aamu on vielä edessä. Se on se aamu, kun kaikki ajallinen ja maallinen on päättynyt, ja me seisomme uuden aamun kynnyksellä. Katsomme kasvoihin Häntä, joka ristiinnaulittiin meidän syntiemme tähden, mutta joka voitti kuoleman pimeyden ja kolmantena aamuna nousi ylös. Minusta se on ihana ajatus, että Jeesuksen kuolema pesi puhtaaksi meidän menneisyytemme. Ja Jeesuksen elämä on meidän elämämme voima ja esimerkki jokaisena aamuna, johon heräämme. Netissä liikkuu hauska muistutus, että ole sellainen nainen/mies, että kun aamulla nouset ylös, niin paholainen sanoo: ”Voi ei, nyt se on taas hereillä”.
Ennen sitä tärkeintä uutta aamua, iankaikkisuuden ja taivaan ihanuuden aamua, on yksi hetki Raamatussa joka on puhutellut viime aikoina: Kaikki kansat kootaan hänen (Jeesuksen) eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’ Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.’ Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’ ”Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään
Tämä on rankka kohta. Jeesus puhuu tässä siitä, mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä uskonveljille ja – sisarille. Totta kai tarkoitus on tehdä hyvää myös niille jotka eivät usko, palvella heitä kaikin tavoin, kutsua heitä valon tielle. Mutta tässä erottelu tehdään sen perusteella, miten olemme kohdelleet toinen toisiamme kristittyinä.
Jesajan kirjassa puhutaan tästä samasta asiasta ja siinä on lupaus meille jokaiselle: Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen.
Ajattelen, että Jumala haluaa meidän haavamme kasvavan umpeen. Monet niistä parantuvat kun me elämme yhdessä ja tuemme toinen toisiamme uskon ja elämän tiellä. Ajattelen, että Jumala haluaa valon puhkeavan meissä näkyviin kuin aamunkoin. Hän kutsuu uuden aamun meissä esiin, loistamaan kuin tähdet pimeällä taivaalla. Se ei ole meidän valomme joka loistaa, vaan Hänen joka on maailman valo. Hänen valonsa josta Raamattu sanoo; todellinen Valo, joka valaisee jokaisen ihmisen. Ja kaikille, jotka ottavat hänet vastaan, Hän antaa oikeuden tulla Jumalan lapseksi, kaikille, jotka uskovat Häneen.
Jos et tänään ole varma, oletko pimeyden vai valon tiellä, tai jos et ole varma, onko se elämäsi tärkein aamu kerran myös elämäsi paras aamu, niin tänään Jumala kutsuu sinut esiin. Hän kutsui tänään aamun esiin ja asetti aamuruskon paikalleen, Hän kutsuu sinutkin esiin ja kutsuu sinut parhaalle paikallesi.
Voit vaikka mielessäsi yhtyä tähän rukoukseen. Rakas Jeesus, Sinä olet todellinen valo, joka valaiset meidät läpikotaisin. Sinä voit sen tehdä, koska Sinä kannoit syntimme ja syyllisyytemme. Meissä ei ole mitään niin pimeää, etteikö Sinun valosi ja sovitustyösi sitä voittaisi. Anna syntimme anteeksi, pese meidät puhtaaksi, ohjaa meidät valon tielle, iankaikkisuuden tielle. Ja auta meitä näkemään jokainen uusi aamu mahdollisuutena olla siunaukseksi jollekin toiselle. Kiitos että haavamme kasvavat umpeen yhteydessä toisiimme ja Sinuun. Siunaa päivämme, kiitos että elät ja olet kanssamme. Aamen.
mennessä Erkki Haarala | elo 10, 2020 | Yleinen
Tavoitteenamme on kutsua ihmisiä vapaaehtoiseen lähetys- ja diakoniatyöhön ja lähimmäisiä palvelevaan elämäntapaan. Tavoittavassa työssämme teemanamme on ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa” (2 Kor. 5:20). Tarjoamme yrittäjille ja elinkeinoelämän vaikuttajille mahdollisuutta osallistua kasvamaan kristittyinä ja globaaliin vastuuseen lähetystehtävässä. Kutsumme yrittäjiä ja elinkeinoelämän vaikuttajia toimimaan Missionmen-soluissa eri puolella Suomea. Järjestämme yhteistyössä paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja seurakuntien kanssa Hyvän Mielen Aamiaistilaisuuksia, jotka kokoavat vuosittain useita satoja yrittäjiä eri puolella Suomea. Järjestimme lokakuussa 2018 Turun Sinitaivassalilla Rukousviikon, jonka aikana rukoushuoneessa vieraili yli 300 henkilöä ja tapahtuma Facebookissa tavoitti yli 100 000 henkilöä.
Suomen Liikemiesten Lähetysliitto on kristillisenä järjestönä sekä diakonisen että missionäärisen lähetyskäskyn haasteen ytimessä. Osaamisellemme ja toiminnallamme on enenevässä määrin tarvetta globaalisten muutosten keskellä. Liiton kansainvälisessä toiminnassa yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen Lähetysseura, Etiopian Mekane Jesus -kirkko, Viron kirkon lähetyskeskus, Inkerin kirkko Venäjällä, Kibahan orpolasten koti Tansaniassa ja Suomessa Operaatio Ruokakassi.
Keräämme varoja lähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön sekä Suomessa Turussa toimivan Operaatio Ruokakassin logistiikan tarpeisiin. Liitto on tukenut Operaatio Ruokakassin toimintaa mm. vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, medianäkyvyyden lisäämisessä ja työn kehittämisessä yhteistyöryhmän kanssa. Operaatio Ruokakassi toiminnan perusteena on ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen, tarkoitus ei ole vain jakaa ruokaa vähävaraisille ihmisille. Uskomme evankeliumin ja rukouksen eheyttävään voimaan. Operaatio Ruokakassilla on 40 yhteisöä, jotka jakavat yli satatuhatta ruokakassia, kymmeniätuhansia lämpimiä aterioita ja kohtaavat vähävaraisia kristillisellä rakkauden sanomalla.
Naisten Pankin Varsinais-Suomen alueryhmä viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Naisten Pankin Varsinais-Suomen alueryhmä on Suomen Liikemiesten Lähetysliiton toimintaa. Alueryhmä toimii liiton sateenvarjona alla. Perustamiskokous oli maaliskuussa vuonna 2009. Kutsuimme Marjanne Heikkilän kertomaan Naisten Pankin toiminnasta Sinitaivassalille saapuneille naisille. Ikimuistoisten avajaisten jälkeen toiminta on säilynyt vilkkaana.
Naisten Pankin Varsinais-Suomen alueryhmä aktiivit ovat järjestäneet muun muassa konsertteja, vierailukäyntejä, liikuntatapahtumia ja käyneet puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa Naisten Pankin toiminnasta. Tavaramerkiksi ovat muodostuneet erilaiset teemaillat ja yhteistyötapahtumat paikallisten yritysten kanssa. Vuoden kohokohtia ovat olleet Kävele Naiselle Ammatti ja Naisemme maailmalla tapahtumat. Naisten Pankin Varsinais-Suomen alueryhmä kerää vuosittain rahaa noin 80 000 euroa. Naisten Pankin Varsinais-Suomen alueryhmältä lähtee noin 900 henkilölle kerran kuussa uutiskirje, jossa kerrotaan tulevat tapahtumat. Facebookissa on seuraajia yli 2000.
Kiitos kuluneesta vuodesta teille kaikille ja oikein siunattua tulee vuotta!
